“Outoa” säätä joulukuussa
Iltapäivälehtien otsikointityyliä noudattaen joulukuun säätä joku voisi kutsua oudoksi. Mielenkiintoiseksi sitä ainakin voi kutsua, sillä varsin monenlaista sääilmiötä on näin vuoden loppuun osunut.
Hyvin lämmin joulukuu
Joulukuun keskilämpötilasta muodostui koko Suomessa harvinaisen korkea, paikoin jopa poikkeuksellisen korkea. Kaikkein suurin poikkeama tavanomaiseen on ollut maan pohjoisosassa, jossa on ollut jopa 8..9 astetta tavanomaista lämpimämpi joulukuu. Koko Suomen keskilämpötila oli noin 7 astetta tavanomaista korkeampi. Kun verrataan Suomen keskiarvoa menneiden vuosien joulukuihin, löytyy 1900-luvun alusta alkaen ainoastaan vuosien 1929 sekä 2006 joulukuut, jotka olivat suurin piirtein yhtä lämpimiä. Tänään tiedotettiinkin myös, että edellisen kerran Itämeressä on tähän aikaan vuodesta ollut yhtä vähän jäätä 1930 tammikuun alussa. Niinpä 1929 joulukuun lämmöt johtivat samanlaiseen tilanteeseen kuin tälläkin kertaa.
Termisen talven alkamista saatiin odottaa maan eteläosassa ja suuressa osassa maan keskiosaa ainakin joulukuun loppuun saakka. Niinpä termisen talven alku onkin noin 1-2 kuukautta tavanomaista myöhässä.
Tilastollinen ensilumi ei ehtinyt sataa Helsinkiin edes vuodenvaihteeseen mennessä. Parhaillaan tammikuun toisena päivänä lunta on tuprutellut pitkästä aikaa kunnolla myös Helsingin keskustaan. Näin ollen on todennäköistä, että huomisaamuna lunta on Helsingin Kaisaniemessä tarpeeksi, jotta se lasketaan mukaan ensilumen tilastoihin. Tämä on Helsingin Kaisaniemen myöhäisin tilastoidun ensilumen saapumisajankohta noin 100 vuoden mittaushistoriassa. Ainut hankaluus vanhoihin havaintoihin verrattaessa on se, että muinoin ihminen suoritti lumensyvyyshavaintojen teon kun nykyään sen tekee automaatti tietyllä virhemarginaalilla. Niinpä nämä menetelmät eivät ole täysin verrattavissa keskenään.
Paikoin ennätyksellisen sateinen joulukuu
Yksi mielenkiintoisimmista joulukuun “ilmiöistä” oli lähes tauoton sade etenkin maan eteläosassa. Suurin kuukausisade, Kemiönsaaren 190 mm, ylittää entisen “Suomen ennätyksen” useilla kymmeneillä millimetreillä. Tyypillisesti maan eteläosassa joulukuun sademäärä on tyypillisesti noin 60 mm luokkaa, joten paikoin sadetta tuli jopa kolminkertainen määrä tavanomaiseen sademäärään verrattuna. Jotain sademäärästä kertoo se, että esimerkiksi yhtenäkään vuosien 2009 ja 2010 kesäkuukausista ei satanut yhtä paljon kuin Kemiönsaaressa nyt joulukuussa. Kesäkuukaudet ovat meillä sademääriltään suurimpia rankkojen ukkossateiden vuoksi.
Pitkäikäisistä havaintoasemista joulukuun sade-ennätys rikottiin muun muassa Kaarinassa, Hangossa, Salossa, Helsinki-Vantaalla, Lohjalla, Jokioisilla ja Kouvolassa.
Harvinaisen myrskyisä joulukuu
Myrskypäiviä kertyi joulukuulle 11 kappaletta. Edellisen kerran yhtä monta myrskypäivää oli Suomen merialueilla vuonna 2003. Erityisesti tullaan muistamaan tapaninpäivän ja Hannun päivän myrskyt, joiden vuoksi sähköttä oli joidenkin arvioiden mukaan yhteensä yli 300 000 kotitaloutta. Tapaninpäivän myrskyä vastaava myteri oli edellisen kerran marraskuussa 2001 Janika-myrskyn muodossa. Kesän 2010 Astaa, Veeraa jne. ei lasketa, sillä ne olivat rajuilmoja, joissa ukkospuuskat aiheuttivat vahingot. Eli kyseessä oli aivan eri ilmiö.
Tapaninpäivän myrskyssä mitattiin puuskassa jopa 31,5 m/s Espoon Sepänkylässä. Yhtä kovia puuskahavaintoja ei maan etelä- ja keskiosan maa-asemilla ole talvimyrskyissä havaittu noin 10 vuoden puuskamittaushistorian aikana. Kesän 2010 rajuilmoissa mitattiin kuitenkin vielä hieman kovempia lukemia.
Harmittavasti myrsky katkoi myös joidenkin havaintoasemien sähköt ja niinpä joiltakin Lounais-Suomen asemilta jäivät puuskat mittaamatta kovimman myterin aikaan. Koostin 10 minuutin välein tehdyistä puuskahavainnoista animaation sekä tapaninpäivän, että Hannun päivän myrskyistä:
Havainnot: Ilmatieteen laitos
Vuosi 2011 yksi mittaushistorian lämpimimmistä
Helmikuun 2011 jälkeen ei moni olisi uskonut, että vuoden keskilämpötila yltää mihinkään erikoisiin lukemiin. Toisin kävi. Maaliskuusta joulukuulle jokaisen kuukauden keskilämpötila oli Suomessa tavanomaista korkeampi. Vuosi oli erityisen lämmin Lapissa, jossa keskilämpötila oli 2…3 astetta tavanomaista korkeampi.
Edellisen kerran yhtä korkea koko maan vuosikeskilämpötila oli vuonna 1989 ja ainut lämpimämpi vuosi Suomen säämittaushistoriassa oli vuosi 1938.
Tapaninpäivän myrsky katkoo sähköjä
Jouluterveiset maaseudulta. Tällä kertaa tiedossa vain lyhyt päivitys koskien tapaninpäivänä saapuvaa myrskyä.
Erittäin voimakas matalapaine on parhaillaan joulupäivän iltana porhaltamassa kohti Norjan rannikkoa. Tuuli puhaltaa illan aikana Norjanmerellä hirmumyrskyn voimalla. Myrskyn pahimmat tuulet osuvat Norjaan sekä Ruotsiin, mutta syksyn aiemmista myrskyistä poiketen matalapaine on vielä voimissaan Suomeenkin saapuessaan.
Tuuli alkaa nopeasti voimistua läntisillä merialueilla myöhäisillan aikana. Puolenyön jälkeen tuuli on jo myrskyisää merellä tuulen puhaltaessa lounaan kantilta. Tuulivahingot ovat jo mahdollisia yöllä maan länsiosassa.
Kaikkein tuulisin vaihe osuu aamusta iltapäivään kun matalapaineen keskus matkaa entisen Oulun läänin yli itään. Tällöin matalapaineen keskuksen eteläpuolella puhaltaa erittäin voimakkaasti lännen ja luoteen suunnalta. Selkämerellä esiintyy kovaa myrskyä (25-28 m/s). Maa-alueilla päivä valkenee lauhana ja tuulisena. Puuskat ovat sisämaan puolella maan länsiosassa yleisesti 20-25 m/s välillä, (länsi)rannikon tuntumassa 25-30 m/s. Iltaa kohti tuulet alkavat heiketä myös idässä.
Ennustetut puuskanopeudet eivät ole maan etelä- ja keskiosassa jokavuotisia. Erityisen huolestuttavaa onkin, että tällä kertaa hyvin voimakkaat puuskat esiintyvät aikaan, jolloin maa on vielä sula eikä routa sido puita maahan. Maaperä onkin varsin märkää, eli puunkaadot ovat erittäin todennäköisiä.
Tuulivahinkoja tulee esiintymään etenkin lännessä laajalti. Todennäköisesti sähköttä tulee olemaan kymmeniä tuhansia kotitalouksia ja paikoin syrjäseuduilla sähkökatkot voivat kestää pitkäänkin.
Kannattaa siis etukäteen ladata esimerkiksi kännykät, läppärit ja etsiä patterit radioon ja taskulamppuihin.
Tilannetta ei helpota se, että jo tiistaiksi on tulossa uusi matalapaine, jossa tuulet voimistuvat uudemman kerran maan etelä- ja keskiosassa. Tällöin tuuli voi kaataa edellisen myrskyn heikentämät puut ja myös vaikeuttaa sähköjen korjausta.
Eli tiedossa on siis näillä näkymin yksi voimakkaimmista ja eniten vahinkoa aiheuttavista talvimyrskyistä moneen vuoteen.
PS. Mainittakoon vielä, että ainakin Kouvolan Anjalassa sekä Kemiönsaaressa on saavutettu Suomen mittaushistorian suurin joulukuun sademäärä. Entinen joulukuun sade-ennätys 159 mm on rikottu jo ainakin kahdella millimetrillä. Asiasta lisää tulevissa päivityksissä.
Leuto ja sateinen joulukuu
Vettä on tullut Helsingissä nyt vuorokauden putkeen, lämpötila kieppuu +4..+5 asteen tienoilla ja jouluun on vajaa viikko.
Paikoin harvinaisen leuto ja poikkeuksellisen sateinen joulukuun alku
Joulukuun alkupuoli on ollut Suomessa hyvin leuto. Viidenteentoista päivään mennessä kulunut joulukuu on ollut Suomessa keskimäärin noin kuusi astetta tavanomaista leudompi. Tämä ei kuitenkaan ole vielä poikkeuksellisen leuto joulukuun aloitus, sillä vastaavanlaisia jaksoja löytyy noin 4-5 kpl viimeisten 50 vuoden ajalta.
Lämpimään ilmaan mahtuu enemmän vesihöyryä kuin kylmään ilmaan. Tämän vuoksi kesäisin sademäärät ovat selvästi suurempia kuin talvisin. Koska joulukuu on ollut hyvin leuto, myös sademäärät ovat päässeet kasvamaan suuriksi. Kuukauden puoliväliin mennessä joillakin Etelä-Suomen havaintoasemilla joulukuun alku on ollut sateisin ainakin 50 vuoteen. Myös esim. Rovaniemellä sademäärät ovat olleet poikkeuksellisen suuria.
Viikonloppuna saapui etelästä laaja matalapaineen alue, joka aiheutti mm. Ranskassa tuulituhoja. Tämä matalapaine on jäänyt täyttymään Suomen läheisyyteen ja sen myötä sää on lauantaina ja sunnuntaina ollut laajalti sateista. Lauantain suurin sademäärä mitattiin Helsingin Kumpulassa, jossa vettä kertyi vuorokaudessa noin 22 millimetriä.
Sateita on siis saatu viime päivinä etenkin maan eteläosassa. Viiden vuorokauden sadesumma ylittääkin etelärannikolla yleisesti yli 30 mm.
Kuva: Ilmatieteen laitos
Kouvolan Anjalassa on sadetta kertynyt 1.12.-17.12. välisenä aikana noin 120 millimetriä kun tyypillinen koko joulukuun sademäärä on noin 60 mm. Eli siellä on kertynyt jo tuplat tavanomaiseen joulukuuhun verrattuna. Suurin Suomessa mitattu joulukuun sadekertymä on vuonna 1974 Pohjankurussa mitattu 159 mm. Tätä menoa tuo ennätys on kyllä vaarassa mennä rikki. Loppukuun aikana on tulossa vielä useampi sadealue, joten useampi kymmenen millimetriä sadetta on vielä hyvinkin mahdollista.
Termisen talven alku viivästyy entisestään etelässä
Kuvapohja: Ilmatieteen laitos
Yllä on väritettynä termisen talven tyypillinen alkamisajankohta. Mustalla viivalla piirsin tilanteen tällä hetkellä olettaen, että viivan pohjois- ja itäpuolella ei enää tule pidempää suojasään putkea. Kuvasta nähdään, että esimerkiksi Etelä-Savossa termisen talven alku on jo noin 1,5 kk myöhässä. Aivan etelässäkin terminen talvi on jo noin kuukauden myöhässä tavanomaisesta.
Joulun lumitilanne
Suurin mielenkiinto kohdistuu tällä hetkellä siihen, että missä vietetään valkea joulu. Jouluaattoon on vajaa viikko, joten nyt voidaan alkaa tekemään ensimmäisiä arvioita asian suhteen.
Kuva: Ilmatieteen laitos
Yllä on sunnuntaiaamun tilanne lumensyvyyden suhteen. Kartta on hieman repaleinen. Länsi- ja etelärannikolla on laajalti lumetonta kuten myös Kaakkois-Suomessa. Toisaalta alkukuun sankoissa lumikuuroissa kertyi paikoin maan lounaisosiin reippaasti lunta ja niinpä esimerkiksi Hämeenlinnan Pirttikoskella lunta oli sunnuntaina aamulla maassa 13 cm kun taas Jokioisten asemalla muutaman kymmenen kilometrin päässä lunta oli vain sentti. Tämän vuoksi joulun lumensyvyyksistä on vaikea puhua yleisellä tasolla kun paikallisesti voi jo nyt olla suuria eroja. Eli jos ennustettaisiin, että maan eteläosassa tulee yleisesti musta joulu, voi kuitenkin paikkapaikoin vanhoista lumikertymistä olla hyvinkin jäljellä vielä useita senttejä.
Mutta mitä mallit näyttävät alkavan viikon sään puolesta? Matalapaine pörrää vielä Suomen yllä alkuviikollakin. Maan eteläosassa sateet tulevat pääosin vetenä, maan keskiosassa räntänä ja lumena. Näyttää siltä, että viikon puolivälin paikkeilla on sateissa taukoa, mutta lopulta joulun valkeuden määrää myöhään torstaina tai perjantaina lännestä saapuvat sateet.
GFS mallin tuoreimman ajon mukaan sateet alkavat suurelta osin lumena tai räntänä, mutta muuttuvat maan etelä- ja keskiosassa lopulta vedeksi.
Euroopan keskuksen malli tuo kaksi sadealuetta, toisen torstai-iltana ja toisen aattoaamuksi. Ensimmäisessä aallossa ECMWF tuo sateet lähes kauttaaltaan lumena. Aattona saapuvat sateet olisivat etureunaltaan lunta, mutta muuttuisivat lännessä lopulta vedeksi. Maan eteläosassa suurin osa sateista tulisi vetenä.
Tällä hetkellä uskaltaisi ehkä veikata, että Pohjois-Karjalasta kohti Merilappia ulottuvan alueen pohjoispuolella valkea joulu on lähes takuuvarma. Kanta-Hämeestä, Pirkanmaan kautta Keski-Suomeen ulottuu melko todennäköisesti lumisempi kaistale vanhojen lumikertymien vuoksi. Etelä- ja länsirannikolla veikkaus on tällä hetkellä mustan joulun suuntaan. Muualla maan etelä- ja keskiosan sisämaassa saadaankin sitten vielä jännittää miten käy.
Täytyy muistaa, että lämpötilojen nuokkuessa nollan tietämillä voi pienikin matalapaineen/sadealueen reitin muutos saada aikaan suuriakin muutoksia lumensyvyyteen. Niinpä kyllä rannikoillakin valkea joulu on vielä mahdollinen, joskin hieman epätodennäköisempi kuin musta joulu.
Myrskyä(?), talviennusteita ja lööppimaniaa
“Myrskyjuna” viikonloppuna?
Vuoden 2011 myrskypäivien lukumäärässä ollaan nyt hieman jäljessä “tyypillistä” vuotta. Tähän saattaa olla tulossa muutos, sillä Pohjois-Atlantilla on muotoutumassa varsin voimakas läntinen/lounainen ilmavirtaus, joka on tuomassa Fennoskandian läheisyyteen voimakkaita malapaineita. Pitkästä aikaa säämalleissa onkin myrskybongaria kiehtovia näkymiä. Jo useamman päivän ajan muun muassa GFS malli on näyttänyt varsin voimakasta myrskymatalaa Norjanmerelle, josta kyseinen systeemi kulkisi Suomen yli itään samalla heiketen. Aikataulu Suomen ylitykselle on tällä hetkellä lauantai. Useat mallit saavat Norjanmerelle hirmumyrskytuulia.
Yllä on viimeisimmästä (23.11. 12 UTC) GFS ajosta olevat keskituuliennusteet. Norjanmerelle siis olisi GFS:n mukaan odotettavissa hirmumyrskylukemia ja Perämerellä myös kovaa myrskyä (yli 25 m/s). Kyseisen matalan jälkipuolella malli kuljettaa toisen ärhäkän matalapaineen eteläisempää reittiä viikonvaihteessa. Sen yhteydessä myös keskituuli puhaltaisi kovan myrskyn tasolla. Mikäli GFS mallin ennusteet toteutuisivat, olisi odotettavissa laajempia tuulivahinkoja maan keskivaiheilla ensimmäisen myrskyn toimesta ja etelässä jälkimmäisen vuoksi.
Mielenkiintoa tilanteeseen tuo Euroopan keskuksen malli, joka saa molemmat matalapaineet suunnilleen samoille reiteille ja samoihin aikoihin – tosin tuulet ECMWF pitää selvästi heikompina. Niinpä tässä nyt odotellaan, että kumpi malli luovuttaa ensin. Tyypillisesti h-hetkeä lähestyttäessä voimakkaita myrskymatalia ennustaneet mallit alkavat heikentää tuuliennusteitaan, joten hieman luulen, että ECMWF on lähempänä totuutta hieman heikompine tuulineen. Tosin senkin skenaariossa voisi paikallisia tuulivahinkoja ehkä syntyä.
Tarkempia tietoja myrsky(i)stä saa lähipäivinä myrskyvaroitus.com -sivustolla.
Talviennusteita
Kaikkien vihaamat ja rakastamat vuodenaikaisennusteet jaksavat näemmä puhuttaa edelleen. Niinpä yleisön pyynnöstä olisi alla olevaan listaan koottu tusinan verran ennusteita eri maista ja eri laitosten toimensa. Ja jälleen totuttuun tapaan muistutus siitä, että vuodenaikaisennusteet eivät ole totuuksia eikä niitä varsinaisesti ole edes suurelle yleisölle tarkoitettu. Ne ovat lähinnä tutkimusasteella ja ne toimivat parhaiten tropiikin läheisyydessä – ei niinkään Suomen vaihtelevassa säätyypissä. Eli suhtautukaa näihin ennusteisiin suurella varauksella, pienoisella huumorilla ja letkeällä meiningillä – säästähän tässä vaan on kyse 
| Maa/taho | T-poikkeama |
| ECMWF | + |
| Eurosip (Kolmen combi) | + |
| NCEP v.1 | + |
| NCEP v.2 | + |
| IRI | ? |
| Venäjä | + |
| Kiina | - |
| Met Office (Britannia) | + |
| Etelä-Afrikka v.1 (*) | + |
| Etelä-Afrikka v.2 (*) | + |
| Etelä-Korea (**) | + |
| Japani | ? |
* Vain joulu- ja tammikuu
** 850 hPa lämpötila
? Ei signaalia
Eli tämän kokoelman perusteella on selvää, että suurin osa ennusteista ennakoi tavanomaista lauhempaa talvea Suomeen. Kiinassa ajettu ennuste tekee poikkeuksen ja kaksi tahoa ei anna merkkiä suuntaan eikä toiseen. Jos nyt itse on joku veikkaus heitettävä ilmoille, niin kyllä itsekin kallistun tavanomaista lauhemman talven puoleen. Ei olisi kuitenkaan ensimmäinen kerta kun vuodenaikaisennusteet ovat hakoteillä. Niinpä paras ratkaisu on vain odotella maaliskuun alkua, jolloin spekuloinnille voidaan laittaa piste (ainakin puoleksi vuodeksi).
Lööppimaniaa
Loppukevennyksenä hieman koottuja säälööppejä syksyn varrelta. Veikkaan, että kooste puhuu puolestaan.
Lämpöputki jatkuu
Lämmin lokakuu on paketissa. Kuinka lämmin se oikeasti olikaan ja kuinka pitkään tätä tavanomaista lauhempaa säätä on jo jatkunut?
Kulunut lokakuu oli harvinaisen lämmin
Alustavien tietojen mukaan lokakuun keskilämpötila oli Suomessa noin 2,6 astetta tavanomaista korkeampi. Kyseessä on tiettävästi viidenneksi lämpimin lokakuu viimeisten 50 vuoden aikana. Edellinen lämpimämpi lokakuu Suomen mittakaavassa oli vuonna 2000. Kaikkein lämpimintä tavanomaiseen verrattuna oli tällä kertaa paikoin Itä- ja Pohjois-Lapissa, joissa poikkeama oli jopa yli neljä astetta. Maan etelä- ja keskiosassa poikkeama oli pääosin 2-2,5 astetta. Sademäärien osalta lokakuu oli maan etelä- ja keskiosassa pääosin lähellä pitkän ajan keskiarvoja. Lapissa sen sijaan satoi selvästi tyypillistä lokakuuta enemmän, paikoin jopa kaksinverroin.
Lämpöputki kestänyt pitkään
Viimeiset kahdeksan kuukautta ovat olleen Suomessa tavanomaista lämpimämpiä (verrattuna 1971-2000 pitkän ajan keskiarvoihin). Tarkastellaan hieman poikkeamia pidemmällä ajanjaksolla.
Lähde: Ilmatieteen laitos
Kuvassa on siis vuodesta 1961 alkaen lämpötilapoikkeamat vuosien 1971-2000 pitkän ajan keskiarvoista. Koska yksittäisten kuukausien poikkeamakuva tuotti liian vaikeaselkoisen ja pienillä viiruilla varustetun kuvan, otin niistä poikkeamista kolmen kuukauden liukuvan keskiarvon. Kuvasta erottaa helposti esimerkiksi 1980-luvun puolivälin kylmät talvet, 2007-2008 ennätyslämpimän talven sekä edeltävät kaksi kylmää talvea. Merkille pantavia ovat 2000-luvulla esiintyvät lukuisat positiiviset anomaliat. Niinpä tein näistä vielä tarkemman kuvaajan.
Lähde: Ilmatieteen laitos
Yllä olevasta kuvaajasta selviää, että 2000-luvulla lämpötilapoikkeama 1971-2000 keskiarvoihin on ollut positiivinen 73% kuukausista ja negatiivinen 27 % kuukausista (yksinkertaisuuden vuoksi en tässä ottanut huomioon lämpötiloiltaan tavanomaisia kuukausia). Kaikki -2 astetta tai kylmemmät poikkeamat ja kaikki yli +4 astetta tai lämpimämmät poikkeamat ovat olleet jokin lokakuu-maaliskuu kuukausista. Tämä oli oletettavissakin, sillä talvikuukausina lämpötilan vaihtelu on suurinta. Huhtikuu-syyskuu jaksolla poikkeamien vaihteluväli oli -1,5 asteesta +3,6 asteeseen.
Nyt on siis kahdeksan kuukautta mennyt tavanomaista lämpimämmissä merkeissä (Suomea kokonaisuutena ajatellen). Viimeksi yhtä pitkä “lämmin putki” oli lokakuusta 2008 toukokuuhun 2009. Vuonna 2006 oli jopa 10 kk putkeen tavanomaista lämpimämpää (huhtikuu-tammikuu).
Viimeiset kuusi kuukautta (toukokuu-lokakuu) ovat jaetulla kakkossijalla vuodesta 1900 alkaen laskettujen puolivuotiskausien listassa (absoluuttisessa mielessä, ei poikkeamien osalta). “Kärkisijaa” pitää vuoden 1937 toukokuu-lokakuu, joka oli tämänvuotista noin 0,2 astetta lämpimämpi.
Kuten yllä olevista kuvista nähdään, ei 1971-2000 vertailukausi enää anna täyttä kuvaa nykyilmastosta ja sen kylmistä ja lämpimistä kuukausista. Tarvetta onkin uudelle 1981-2010 vertailukaudelle. Se on valmisteilla ja otetaan käyttöön “when it’s done”.
“Helleilmamassaa”
Jotain tällä hetkellä koettavasta lämmöstä kertoo se, että tiistaina Suomeen saapuu ns. “helleilmamassaa”. Eli jos yhtä lämmintä ilmaa saapuisi keskikesällä, voitaisiin päästä jopa hellelukemiin. Nyt auringon heikko vaikutus ja runsas pilvisyys pitävät lämpötilat selvästi alemmissa lukemissa. Silti ollaan reippaasti keskimääräistä korkeammissa lukemissa. Esimerkiksi loka-marraskuun vaihteessa etelässä päivän ylin lämpötila on tyypillisesti +5 asteen tienoilla, rannikoilla asteen pari enemmän. Nyt maanantaina päästiin Ahvenanmaalla ja Kaarinassa jopa yli +12 asteen. Helsingin Kaisaniemessäkin mitataan tyypillisesti tähän aikaan vuodesta päivällä noin +6,5 astetta, mutta tänään mittariin kilahti +11,6 astetta.
Lauhaa lähitulevaisuudessakin
Mitään erikoisempaa muutosta Suomen säähän ei ole tiedossa. Mielenkiintoista on kuitenkin se, että loppuviikolla Suomen ylle alkaa vahvistua korkeapaine. Niinpä sen länsipuolitse virtaa pohjoiseen Keski-Euroopasta hyvin lämmintä ilmaa kun taas itäpuolitse arktisen kylmää ilmamassaa valuu etelämmäksi. Tällä hetkellä näyttää siltä, että Suomi, etenkin läntinen osa maata kuuluu tavanomaista lämpimämpään ilmamassaan ja itärajalla saattaa välillä käväistä hieman viileämpää ilmamassaa. Se kaikkein kylmin ilma on tosin matkaamassa enempi Ural-vuoria kohti. Ilmamassojen lämpötilaero Suomen länsi- ja itäpuolen (Norja vs. Ural-vuoret) välillä saattaapi viikonloppuna olla jopa yli 25 astetta.
Sääbriefing
Helsinkiläisen meteorologin ajankohtaista sääseurantaa Suomesta ja muualta maailmasta.
Yhteydenotot: pauli.j.jokinen@gmail.comTuoreimmat kuvat
Euroopan säävaroitukset – Meteoalarm
