Ukkosia ja kuumaa kesäsäätä

Heinäkuu loppui näyttäviin ukkosiin

Kuumimman hellejakson aikana esiintyi eri puolilla maata melko voimakkaita ukkosia. Salamamäärä kasvoi heinäkuussa selvästi keskimääräistä suuremmaksi. Lopulta heinäkuussa noin 110 000 maasalamaa iski maankamaralle. Jakso päättyi Helenan päivän rajuilmaan, jossa paikannettiin yli 20 000 maasalamaa.  Runsas pinnan läheisen ilman kosteusprosentti tarkoitti myös näyttäviä vyörypilviä osassa soluista. Alla oleva otus saapui Porvoon Emäsaloon keskiviikkona 30. heinäkuuta.

Hyllypilvi Porvoossa. Kuva: Pauli Jokinen

 

Helena-rajuilma

Ennusteet näyttivät jo viikonloppuna, että torstaina olosuhteet saattavat johtaa vaarallisen voimakkaisiin ukkosiin. Tilanteessa ei lopulta tapahtunut paljoa muutosta h-hetken lähestyessä ja tapaus olikin lopulta hyvin ennustettu. Alla on allekirjoittaneen tekemä ennustekartta vuorokautta ennen rajuilmaa (myrskyvaroitus.com), jota voi verrata lopulliseen salamoinnin voimakkuuskarttaan.

Myrskyvaroitus.com ennustekartta ja maasalamoinnin voimakkuuskartta Helena-rajuilman osalta.

Torstain tilanteessa oli kaikki vaarapaletin ilmiöt mahdollisia aina taajamatulvista supersolujen aiheuttamiin suuriin rakeisiin tai jopa trombeihin. Ilmeisesti päivän yksi pahimmista vahingoista sattui Saarijärvellä, jonne iskenyt syöksyvirtaus kaatoi puita ja aiheutti muutaman ihmisen loukkaantumisen. Loppujen lopuksi on hämmästyttävää kuinka vähän ihmisvahinkoja on viime vuosina tapahtunut rajuilmoihin liittyen. Saarijärven tapauksessakin oli tuuria, sillä vuorokautta myöhemmin sama leirintäalue olisi kuhissut ihmisiä paikallisen tapahtuman johdosta.

Itse lähdin kollegan kanssa reilun 600 km reissulle. Vaikka ”parhaiden” olosuhteiden alue painui kauas pohjoiseen, oli tarkoitus saada ensimmäiset ukkoset kiinni, ennen niiden kiihdyttämistä kohti koillista.

Myrskybongaus-reitti

Päivän näyttävin ja mieleenpainuvin näkymä tuli vastaan Nokialla, jossa otettiin vastaan lounaasta saapuneen mesoskaalan konvektiivisen järjestelmän etureuna. Koko Helenan päivän merkittävien tuntien tutka-animaatio näkyypi alla, josta myös näkee tuon lounaasta nousseen järjestelmän liikkeen.

Helena-rajuilman tutka-animaatio. Lähde: Ilmatieteen laitos

Alla on muutama otos Nokialta, jossa järven yli pyyhältänyttä vyörypilveä puski eteenpäin hienoin näkemäni sadeseinämä. Sen etureuna oli niin terävä, että sateettoman alueen ja rankkasateen ero oli vain noin viisi sekuntia. Tämä koettiin kollegan kanssa kirjaimellisesti kun lähdimme niemen kärjestä juoksemaan kohti 400m päässä olevaa autoa. Juostessa kun vilkaisi järvelle huomasi kuinka sadeseinämä puski vieressä ohi lähes moottoritienopeutta kunnes se muutamaa sekuntia myöhemmin iski omaan selkään.

Sadeseinämä Nokialla.  Kuva: Pauli Jokinen

Viimeinen otettu kuva ennen kuin piti lähteä juoksemaan. Kuva: Pauli Jokinen

Lisää kolmen rajuilmapäivän kuvasaldosta ja videoista löytyy uudesta, työn alla olevasta kuvagalleriasta: http://www.paulijokinen.com/helena-rajuilma

Supersolut

Pitkästä aikaa saatiin ”nauttia” melko ilmiselvistä supersoluista Suomessa. Tutkakuvista ilmeni kuinka useampi splittaava supersolu syntyi Helenan päivänä Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan rajamaille. Selvästi perusvirtauksesta oikealle kaartavia supersoluja löytyy alla olevasta tutka-animaatiosta ainakin 3-4. Näistä kaikkein selkein tapaus syntyi Kajaanin luoteispuolella, josta se matkasi kohti Suomussalmea. Se muistuttaa klassista supersolua, jossa hetken aikaa on nähtävillä melko selkeä koukkukaiku, johon voisi periaatteessa muodostua jopa trombi. Valitettavasti en ole vielä nähnyt yhtään kuvaa tai videota näistä soluista paikanpäältä.

Tutka-animaatio, josta näkyy irrallisten supersolujen jakautuminen ja liike perusvirtauksesta oikealle. Lähde: Ilmatieteen laitos

 

Vaaratiedotteet

Kommenteissa on kyselty miksi Helenan päivänä ei annettu vaaratiedotteita lähestyvästä ukkosesta. Käytännössä vaaratiedotteita annetaan, jos ne antavat selvää lisäarvoa jo olemassa oleviin varoituksiin. Vaikka kyseessä olisi paljon vahinkoa aiheuttava sääilmiö, ei vaaratiedotteita välttämättä anneta mikäli voimassa olevat varoitukset ovat vaaratasoltaan ja alueiltaan edelleen oikein ja päteviä. Vaaratiedotteet ovat muutenkin varsin lyhyitä ja niissä pääsääntöisesti varoitetaan maakunnittain, esim ”lähituntien aikana on Kainuussa odotettavissa erittäin voimakkaita ukkospuuskia ja mahdollisesti rakeita”. Niinpä aluerajauksen osalta niissä ei olisi ollut paljoa uutta asiaa kun jo edellispäivänäkin painotettiin, että kaikkein voimakkaimmat ukkoset matkaavat Pirkanmaalta kohti Kainuuta.

Havaitut vahingot ja tuulen puuskat olivat torstaina juuri ennusteiden mukaisia ja voimakkaimmat solut noudattivat varoitusalueita nätisti. Vaarasta oli siis julkaistu erillinen tiedote karttakuvineen edellispäivänä ja se oli mediassa ja muun muassa television säätiedotteissa mennyt läpi varsin hyvin. Näin ollen mielestäni erilliseen vaaratiedotteeseen ei torstaina ollut välttämätöntä syytä. Toki nämä ovat aina pienestä kiinni ja jossain määrin makuasioita, että missä tilanteessa sellainen tulisi antaa. Erityisesti isojen tapahtumien kohdalla vaaratason antamisen rima on matalampi ja varmaan tässäkin tapauksessa oli vaaratiedote jo ”piipussa” odottamassa mikäli olisi näyttänyt siltä, että juuri Jyväskylän rallin erikoiskokeen aikoihin olisi kyseiselle alueelle ollut tulossa erityisen vaarallinen ukkonen. Vaikka suurta yleisöä ei tavallisten varoitusten ja tiedotteiden lisäksi varoitettu, on päivystyksessä ollut varmasti kova kuhina päällä.

Päivystyksessä päivitetään LUOVA-tiedotteita muun muassa pelastusviranomaisille, jotta heillä olisi tietoa missä ja milloin erityisesti tarvitaan apua ja kuinka paljon heidän tulee varata henkilöstöä kyseisen tilanteen varalta. Näitä LUOVA-tiedotteita tehtiin torstain osalta viisi kappaletta pelastusviranomaisten tueksi. Lisäksi etenkin suurten tapahtumien osalta on jatkuvampaa keskustelua tapahtumien järjestäjien kanssa säätilanteen kehittymisestä. Eli kyllä siellä taustalla on paljon muutakin kuin twiittailua ukkosesta, mikä ei sekään ole nykyään hassumpi tiedon välitystapa suurelle yleisölle. Sillä saavutetaan yli 50 000 ihmistä kertaheitolla ja ehkä toinen mokoma välillisesti jos tilanne on merkittävä ja viesti jatkaa matkaansa.

Hellivät ja piinaavat helteet

Palataan lopuksi vielä hetkeksi helteisiin. Yksi erityispiirre tälle kesälle ovat olleet lukuisat +30 asteen ylitykset. Jossain päin Suomea on 30 astetta rikottu nyt 17 päivänä tämän kesän aikana (mukaan lukien toukokuu). Tämä sivuaa 1961 alkaen laskettua ”ennätystä”. Myös vuosina 1972 ja 2010 yllettiin jossain päin Suomea 17 päivänä yli 30 asteen lukemiin. Kun ennusteiden perusteella saattaa lähiviikon aikana tulla vielä ehkä 3-4 vastaavaa päivää, on tästä kesästä tulossa siis tällä mittapuulla tukalin yli 50 vuoteen. Toisaalta yksittäisten asemien osalta ei ylletä samoihin lukemiin kuin esimerkiksi kesällä 2010. Tuolloin Puumalassa oli yhteensä 15 päivänä yli +30 °C. Kuluvan vuoden osalta kärkisijaa pitää Kouvolan Utti kahdeksalla ylityksellä.

Kuumin viikko

Hain IL:n twiitin pohjalta Suomen kuumimman viikon 1961 alkaen eli korkeimman Suomen lämpötilan keskiarvon seitsemän vuorokauden ajalta (liukuvana). Haun tuloksena kuumin viikko olisi ollut heinäkuun alussa vuonna 1972, jolloin seitsemän vuorokauden keskilämpötilaksi muodostui Suomessa 22,7 astetta. Seuraavaksi lämpimin jakso oli heinä-elokuun taitteessa 2003 (21,7 °C). Kolmantena on heinäkuun puoliväli 1988. Kuluvan kesän lämpimin viikon (7 vrk) jakso on tarkastelussa neljännellä sijalla. Heinäkuun 22.-28. päivien keskiarvo oli 21,3 astetta. Vertailun vuoksi heinäkuun puolessa välissä 2010 vastaava arvo oli 20,2 astetta.

Ukkosten odotus

Kommenteissa on tullut viime päivinä ollut aistittavissa turhautumista ukkosten vähyyteen ennusteista huolimatta. Olen seuraavaan koonnut muutamia ajatuksia kuurosateiden, ennusteiden ja varoitusten tulkintaan.

Auto, myrskybongarin paras kaveri

Jos ukkosia haluaa, niin yleensä on turvauduttava autoon. Itsekin olen kahden viime päivän aikana ajanut noin 900km Pohjanmaan maakuntia ympäri ja saldona on useita salamakuvia ja vyörypilvikuvia kameran kennolla. Jos olisin pysynyt mökillä Pirkanmaalla, olisi saldona vain pari kuultua jyrähdystä ja märkä nurmikko.

Loppupeleissä salamoivat ukkossolut ovat yleensä niin pieniä, että vaikka niitä olisikin liikkeellä kymmeniä, kattaisivat ne yksittäisinä päivinä varsin pienen pinta-alan. Poikkeuksen tuovat järjestäytyneet ukkosjärjestelmät, jotka voivat olla kymmeniä tai jopa satoja kilometrejä leveitä. Näitä kuitenkin osuu Suomeen verrattain harvoin. Eli jos ukkosia haluaa nähdä enemmän, on viisainta ”chasettaa”, ei ”spotata” (eli tarkkailla ukkosia paikallaan).

En itse omista autoa, mutta hätä keinot keksii. Kyllä sen auton jostain saa tai hyppää kavereiden kyytiin. Myrskybongareita on Suomessa joidenkin arvioiden mukaan 400-500, joista ehkä 50 seuraa ukkosia aktiivisemmin ja ajelee joskus pitkiäkin matkoja niitä jahdatessa. Yleensä bongareiden kyytiin mahtuu, sillä tällöin voidaan jakaa kalliita bensakuluja useamman kesken.

Lämmennyt Suomenlahti hyydyttää edelleen ukkoset

Vaikka Suomenlahti on lämmennyt nyt heinäkuussa selvästi, on se kuitenkin vielä hellepäivinä selvästi viileämpi kuin maa-alueet. Niin sanotuissa ilmamassaukkosissa energianlähteenä on pinnan läheinen ilma, jolloin ne ponnistavat vasta lämpimämmän maa-alueen yllä (loppukesällä/syksyllä meren yllä). Kuurosoluilla kestää aikansa kypsyä, joten jos tuuli käy mereltä, on valmis ukkoskuuro yleensä syntynyt vasta kymmeniä kilometrejä sisämaan puolella. Näin on pääasiassa käynyt viime päivinä. Lisäksi tulee seurata missä kostein pintailma on – se ei välttämättä ole heti sisämaan puolella, jolloin kuurokehitys voi alkaa pitkänkin matkaa rannikolta.

Viikonvaihteessa oli toki myös mukana kohokonvektiota, joka pystyi edetä meren yllä ilman ongelmia. Tällöin ukkosen syömä energia on ylemmistä ilmakerroksista, jossa epävakain ilma majailee. Niinpä ukkonen ei välitä pätkääkään onko alla kylmä meri vai ei. Tyypillisesti tällaista kohokonvektiota muodostuu kun voimakas lämmin virtaus käy etelästä tai kaakosta.

Ukkosvaroitusten tulkinta

Kommenteissa on ihmetelty muun muassa pk-seudun rajuilmavaroituksia. Kannattaa muistaa, että varoitukset annetaan tällä hetkellä maakunnittain. Jos siis esimerkiksi Hyvinkäällä saattaa olla vaaraa ukkosista, annetaan varoitus samaan maakuntaan, jolloin myös Helsingissä on rajuilmavaroitus päällä. Maakunnittainen varoitus on sinänsä paikallaan, koska ukkoskuurojen tarkkaa sijaintia on etukäteen mahdoton ennustaa tarkasti. Maakuntatasoinen ennuste on ehkä periaatteessa tarkkuudeltaan hyvä.

Tilanteeseen on kuitenkin tulossa parannusta todennäköisesti ensi vuonna, jolloin järjestelmä mahdollistaa vapaan aluerajauksen varoitukset. Eli meteorologi voi vapaasti rajata esimerkiksi rannikkoalueita pois tai piirtää vaikka ympyränmuotoisen varoitusalueen. Tästä on hyötyä etenkin internetin paikallissääsivujen kannalta, jolloin paikallissäässä ei enää näkyisi esimerkiksi Helsingin kohdalla rajuilmavaroitusta, vaikka se on voitu antaa Hyvinkäälle.

Yksi pointti minkä voisin myös mainita on se, että varoitukset mielellään ryhmitellään laajemmiksi kokonaisuuksiksi. ”Maan etelä- ja länsiosassa” saattaa olla varoitus päällä, koska vaaraa on näillä alueilla on yleisesti olemassa, vaikka esim. Uudenmaan rannikolla näin ei olisi. Tämä on luonnollista siksi, että varoituksia voi joskus olla paljonkin voimassa samanaikaisesti ja niinpä esimerkiksi radiossa ei voida alkaa luetella kaikki maakuntia ja varoituksia yksitellen. Niinpä maan ”etelä- ja keskiosa” johtaa suoraan siihen, että myös Uudenmaan eteläosassakin on varoitus päällä (nykyjärjestelmässä). Tähänkin on siis tulevaisuudessa tulossa viilauksia parempaan suuntaan.

Kannattaa myös muistaa, että varoitus rajuilmasta on käytännössä varoitus yli 15 m/s ukkospuuskista. Tällaisiin lukemiin voidaan päästä jo varsin vähäpätöisissä ukkosissa, mutta silti esimerkiksi veneilijöille 15 m/s puuskat ovat varsin haastavia. Tästä syystä kynnys antaa ”keltainen salama” on melko alhainen eikä sitä tule tulkita niin, että maata mullistavaa ukkosta olisi odotettavissa. Vasta ”oranssin salaman” kohdalla on oikeasti jo odotettavissa merkittävämpää vahinkoa aiheuttavia ukkospuuskia.

Paikallissää näyttää rannikollekin salamasymboleita, missä ukkoset?

Miksi paikallissäässä sitten on salamasymboleita Helsinkiin, vaikka ei ole toivoakaan, että sinne osuisi ukkosia? Paikallissääsivun ennusteet tulevat ECMWF eli ns. Euroopan keskuksen säämallin datasta, jota meteorologi editoi. Mallin tarkkuus on noin 15 km. Resoluution vuoksi malli ei voi simuloida yksittäisiä ukkoskuuroja vaan ne pitää ”parametrisoida” eli keinotekoisesti arvioida, missä ne tietyt kriteetit täyttyessä syttyy ja kuinka laajoja/voimakkaita ne ovat. Parametrisointi ”levittää” ukkosia.

Esimerkiksi 7,5 km HIRLAM mallin sadetulkinta saattaa tietyssä tilanteessa näyttää siltä, että ukkoskuuroalue kattaa yhtenäisen vyöhykkeen Tampereelta Helsinkiin. Todellisuudessa tälle kaistaleelle mahtuu monia ukkossoluja, mutta väliin mahtuu myös paljon ”tyhjää”. Malli voi siis levittää ukkossateita Helsinkiin muun muassa tämän resoluutiosta johtuvan parametrisoinnin vuoksi, kun taas ukkoskuurot ”aidosti” suoraan simuloiva malli kykenisi pitämään Helsingin poutaisena.

Kun puhutaan sateen todennäköisyydestä, ongelma kasvaa juuri rannikkoseudulla. Todennäköisyysennusteiden malliajoissa resoluutio on karkeampi, muistaakseni jotain 30 km luokkaa. Toisin sanoen Etelä-Helsinki on samassa ”suossa” selvästi sisämaan alueiden kanssa. Aiemmin mainittu parametrisoinnin antama ukkossade tulisikin tulkita ”ukkoskuuron mahdollisuudeksi” juuri tämän leviämisefektin vuoksi – kaikkialla mallin antaman ukkossateen alueella ei todellisuudessa tule satamaan.

Kun resoluutio on vielä karkea, ulottuu sisämaan mahdolliset kuurosateet todennäköisyysennusteissa joskus rannikolle saakka. Niinpä Helsingin 90% sateen todennäköisyys kuurosateista puhuttaessa ei ole kovin edustava. Sateen todennäköisyys toimiikin selvästi paremmin puhuttaessa jatkuvammasta rintamasateesta.

Malleissa eroja

Mainittakoon vielä lopuksi, että vaikka ECMWF mallia pidetään eri mittareilla tarkasteltuna maailman parhaana globaalina mallina, ei se ukkosten osalta ole omasta mielestäni aivan niin hyvä kuin muilla osa-alueilla. Tämä heijastuu myös paikallissääennusteisiin. Toki meteorologi voi tietyissä rajoissa korjata tätä ennustetta, mutta editoitavaa on muun muassa lämpötiloissa joskus jo niin paljon, että ennuste tulee laittaa eteenpäin tai muuten viilaamiseen saisi kulumaan kokonaisen päivän ja ennuste vanhenisi jo ennen kuin se julkaistaan.

Monta palasta palapelissä

On siis monia tekijöitä jotka tulee ottaa huomioon kun pohditaan ukkosten mahdollisuuksia omalla paikkakunnalla. Osalle näistä voidaan tehdä jotain, osa on tulkintakysymyksiä ja osa odottaa esimerkiksi säämallien tarkentumista. Joskus itse sää on suosiollinen ja ukkoset ovat ”helposti ennustettavissa”, joskus taas ei.

Ukkosten ennustamisessa ja seuraamisessa ollaan kuitenkin menty vuosien varrella paljon eteenpäin ja yksi suuri mullistus tulee tapahtumaan seuraavan 5-10 vuoden sisällä kun aletaan operatiivisesti käyttää yksittäisiä ukkossoluja simuloivia malleja, 2020-luvulla ehkä jopa globaalisti! Tällöin tosin tulee jälleen uusi liuta ongelmia ratkaistavaksi, jotta simulaatioista saadaan parsittua ja muokattua oleellinen informaatio suurelle yleisölle soveltuvaan muotoon.

Kategoria(t):Säätietoutta Avainsanat: , ,

Lomasää

Keväällä ja alkukesästä työpaikoilla pohditaan ankarasti, että milloin kannattaa säiden puolesta pitää kesäloma. Kuukausiennusteista on varmaankin tulevaisuudessa apua tämän pulman kanssa, mutta toistaiseksi tulee tyytyä tilastoihin. Poiminkin muutamalla lämpötilaskenaariolla hieman aikasarjaa, että milloin lomat kannattaisi tilastojen valossa ajoittaa.

Aineisto perustuu E-OBS hila-aineistoon ja tarkastelupaikat on suurin piirtein Vantaan, Kajaanin ja Sodankylän lähistöltä. Laskennassa on käytetty vuosia 1961-2013 ja jokaiselle päivälle on laskettu lämpötilakriteerien mukainen ”todennäköisyys”, jota on vielä kauniimpien kuvien vuoksi tasoitettu viikon liukuvalla keskiarvolla.

Hyvä sää on makuasia. Se on käynyt selväksi myös blogin kommentoinneissa. Jos pitäisi jonkinlainen raja-arvo keksiä suurimmalle osalle suomalaisista, niin voitaisiin käyttää vaikkapa 20 asteen rajapyykkiä. Eli lasketaan todennäköisyys, että päivän ylin lämpötila on yli 20 astetta. Tätä ehkä suurin osa suomalaisista kutsuisi kesäiseksi lämpötilaksi.

Yli 20 asteen ”todennäköisyys”. Punainen = Vantaa; vihreä = Kajaani; sininen = Sodankylä. Data: E-OBS

Jos tarpeeksi suureksi todennäköisyydeksi lomavalintojen suhteen vaaditaan 50%, olisi Vantaan alueella lomat syytä ajoittaa kesäkuun puolivälin ja elokuun puolivälin ajanjaksolle. Kajaanin korkeudella vastaavalla todennäköisyydellä olisi turvallista valita lomat heinäkuulle. Sodankylässä todennäköisyydet jäävät alemmiksi, mutta kaikille kolmelle alueelle on ominaista, että suurin todennäköisyys yli 20 asteen lämpötiloille on suurin piirtein heinäkuun viimeisellä viikolla. Kaikilla paikkakunnilla todennäköisyydet lähtevät melko jyrkkään laskuun elokuun ensimmäisen viikon aikana tai heti sen jälkeen. Mikäli keskivertotyöntekijällä on neljä viikkoa kesälomaa, olisi tässä suhteessa paras ratkaisu ajoittaa loma 8. heinäkuuta – 8. elokuuta tienoille viikonlopuista riippuen. Pohjoisemmaksi mentäessä tuota haitaria voisi aikaistaa joillakin päivillä.

Huh hellettä

Helteestä hullaantuville on tehty seuraava käyräkolmikko:

Yli 25 asteen ”todennäköisyys”. Punainen = Vantaa; vihreä = Kajaani; sininen = Sodankylä. Data: E-OBS

Jos kaipaat helteitä kesällä, niin lomat kannattaa sijoittaa etelässä suunnilleen samalle jaksolle kuin 20 asteen rajalle laskettuna. Suurin todennäköisyys etelän helteille on heinä-elokuun vaihteessa, mutta elokuun puoliväliin mentäessä todennäköisyydet jälleen romahtavat. Kannattaa huomata, että kesäkuussakin todennäköisyys on suurempi kuin elokuun loppupuoliskolla. Pohjoisempana valinnaksi muodostuu enemmän tai vähemmän heinäkuu.

Se viileämpi vaihtoehto

Monet eivät kaipaa helteitä vaan maltillisemmat lämpötilat kelpaavat. Niinpä otin viimeiseksi skenaarioksi hatusta vedettynä 17-23 asteen haitarin päivän ylimmän lämpötilan osalta. Viileämmän sään kannattajien mielestä 17 astetta saattaa olla mukavaa ulkoilusäätä ja +23 astetta vielä menee. Katsotaan miten tilanne muuttuu kun meillä on käytössä katto ylimmän lämpötilan osalta.

Päivän ylimmän lämpötilan 17-23 asteen ”todennäköisyys”. Punainen = Vantaa; vihreä = Kajaani; sininen = Sodankylä. Data: E-OBS

Käyttäen fifty-fifty todennäköisyyttä, hieman viileämmän sään kannattajilla on aihetta ”juhlaan” maan eteläosassa, sillä valinnanvaraa riittää. Tilastojen valossa kesäkuun puolivälistä alkaa useamman kuukauden jakso, jolloin olosuhteet ovat melko suosiollisia. Punaisessa käyrässä tosin nähdään pieni notkahdus heinäkuun lopulla, jolloin helteet saattavat pilata lomaa. Otollisinta aikaa lomanvietolle olisikin elokuun puolivälin paikkeilla. Tuolloin helteet eivät enää liiemmin kiusaa, mutta lämpötilat ovat vielä hieman viileämmän sään kannattajien mielestä sopivissa rajoissa. Pohjoisempana ”paras” jakso on jälleen heinäkuu, etenkin Lapissa heinäkuun lopulla ylletään varmimmin tuohon 17-23 asteen maaliin.

Mitä tästä opimme? Tykkäsit sitten helteistä tai vähän viileämmästä säästä, on pohjoisessa valintasi heinäkuu. Etelämpänä otollisen lomajakson ajoituksessa on hieman enemmän hajontaa omien mieltymysten mukaan. Aavistuksen viileämmän sään kannattajien kannattaisi ehkä jakaa lomansa kahtia: ensimmäinen jakso jonnekin kesäkuun puolivälin ja heinäkuun puolivälin paikkeille ja jatkoa sitten elokuun ensimmäisen viikon jälkeen. Kuumemmille tyypeille mukaan kannattaa ottaa elokuun ensimmäinen viikko ja siitä lomaviikkojen määrän mukaan taaksepäin kohti heinäkuun alkua.

Oma valintani osui viikonloput mukaan laskien 12. heinäkuuta-10. elokuuta. Siitä voi sitten jokainen arvuutella mitkä ovat allekirjoittaneen kriteerit ;) (vinkkinä: salamat).

Lomaviikkojen valintaan liittyy toki myös sateet sekä auringonpaiste. Jos kiinnostusta on, ne voisi myös ottaa tarkasteluun mukaan. Skenaarioita on kuitenkin yhtä monta kuin on lomaviikkojen valitsijoita. Lisäksi tilastot ovat vain tilastoja. On hyvinkin mahdollista, että viileämpää säätä toivova saakin niskaansa kesän pahimmat helteet, tai päinvastoin. Näin ollen kannattaa ”näillä riveillä” pelata useammin, jolloin voittojen todennäköisyyskin kasvaa.

Jos tässä kesässä on ollut jotain ”hienoa”, niin melkein jokaiselle on ollut jotakin (jossain vaiheessa). On ollut niin rankkasateita kuin kuivempaakin. On ollut +30 asteen helteitä ja toisaalta alle +10 astetta sekä lumisateita. Ajoituksella on toki suuri merkitys. Täydellistä kesää tästä tuskin kenellekään tulee, sen verran vaihtelevaa on ollut. Jotta sama vaihtelu jatkuisi, on keskipitkissä ennusteissa näköpiirissä helteiden paluu tulevan viikonvaihteen kuluessa.

Poikkeuksellista ilmamassaa

Kesä on monen mielestä nyt täällä. Sää on muuttunut nopeasti idän räntäsateista kesäisiin lämpötiloihin. Tänään sunnuntaina päästiin yli viidellä havaintoasemalla hellelukemiin (yli +25°C). Oulun korkeudella saakka ollaan käyty +20 asteen tienoilla.

Suomen itäpuolella olevan korkeapaineen reunaa viistäen on meille saapumassa kaakosta lähivuorokauden aikana ajankohtaan nähden poikkeuksellisen lämmintä ilmamassaa. Meteorologiassa ilmamassa-termillä tarkoitetaan yleensä lämpötilaa 850 hPa korkeudella eli noin 1,5 km korkeudella. Siellä maanpinnan olosuhteilla ei ole enää niin merkitystä ja lämpötilakenttä on tasaisempi = merellä, maalla, suolla, kaupungissa jne lämpötilat ovat enemmän tai vähemmän samaa luokkaa pienellä alueella. Toisin sanoen lämpötilavertailua voi suorittaa paljon helpommin.

Itse kahden metrin korkeudella olevaa lämpötilaa voi myös ennustaa 850 hPa lämpötilan avulla. Nyrkkisääntönä on kesäisin, että kahden metrin korkeudella päivän ylin lämpötila voi auringonpaisteessa olla noin 15-17 astetta 850 hPa lämpötilaa korkeampi.

Toukokuiset ilmamassojen lämpötilat

Ilmakehän luotauksia on tehty rutiininomaisesti yli 50 vuotta. Näiden tietojen avulla on ilmakehän kolmiulotteista tilaa voitu uudelleen analysoida jälkikäteen ja näitä malleja kutsutaankin uusanalyyseiksi. Poimin kahdesta uusanalyysistä korkeimmat ilmamassan (T850) lämpötilat toukokuiden aikana viimeisten noin 55 vuoden osalta.

ERA-40 uusanalyysi kattaa vuodet 1958-2002. Alla on kyseisen aineiston korkeimmat ilmamassan lämpötilat toukokuussa:

Max. T850 ERA-40. Data: ECMWF

Uudempi uusanalyysi (ERA-Interim), joka kattaa vuodet 1979 nykypäivään, antaa toukokuiden korkeimmiksi ilmamassan lämpötiloiksi seuraavaa:

Max. T850 ERA-Interim. Data: ECMWF

Näiden uusanalyysien perusteella korkeimmat Suomen maa-alueilla olleet toukokuiset ilmamassan lämpötilat ovat olleet juuri ja juuri +16 °C.

Poikkeuksellisen lämmintä ilmamassaa virtaa Suomeen

Alla on kahden ”päämallin” viimeisimmät ilmamassan lämpötilan ennusteet maanantaille 19. toukokuuta.

T850 ennuste GFS mallin näkemänä. Data: NCEP/NOMADS

 

Ilmamassan lämpötila ECMWF ennusteen mielestä. Oranssein värisävy on +16 ja värit vaihtuvat kahden asteen välein. Kuva: ECMWF

 

Sekä GFS, että ECMWF malli ennustavat +16 °C ilmamassaa aina noin Joensuun korkeudelle saakka. ECMWF ennusteessa käydään kaakonkulmalla lähellä +18 asteen lukemia. Suomessa ajettava HIRLAM malli ennustaa kaakkoon jopa +18 asteen ilmamassaa. Kaikki nämä skenaariot näyttävät siis maanantaille maan etelä- ja itäosaan poikkeuksellisen lämmintä toukokuista ilmamassaa.

Korkein Suomessa mitattu kahden metrin lämpötila toukokuussa on vuodelta 1995 kun Lapinjärvellä yllettiin +31 asteeseen. Maanantaina on olemassa mahdollisuudet +30 asteen rikkoutumiseen muutamissa paikoissa. Monet asiat vaikuttavat tähän, kuten esimerkiksi pilvisyys, sateet jne. Kotimainen HIRLAM malli ennustaa ”raakana” noin +30 asteen lukemia maan eteläosan sisämaahan. Globaalit mallit GFS ja ECMWF ennustavat ylimmäksi lämpötilaksi noin +29 astetta. On siis mahdollista, että maanantaina hätyytellään mittaushistorian toukokuun lämpöennätystä +31 °C. Melko todennäköisesti sitä ei rikota, mutta teoriassa se on mahdollista.

Lämmön lisäksi on etenkin maan länsiosassa odotettavissa maanantaina mahdollisesti voimakkaita ukkosia. Lisää maanantain rajuilmaennusteista tullaan kirjoittamaan www.myrskyvaroitus.com -sivustolle myöhemmin su-iltana.

Säästä kiinnostuneet

Kuten on viime kuukausien (ja vuosien) kuluessa käynyt selväksi, on allekirjoittaneella nykyään aikaa ehkä yhteen blogikirjoitukseen kuukaudessa. Sää ei kuitenkaan noudata kalenterikuukausia vaan saattaa joskus muuttua varsin nopeasti. Niinpä on tullut aika tiedustella: löytyykö lukijakunnasta säästä innostuneita, jotka haluaisivat osallistua sääbriefing-blogin kirjoittamiseen? Itse jatkan edelleen samaa rataa kuin tähänkin saakka, mutta useampi kirjoittaja mahdollistaisi tuoreita päivityksiä ajankohtaisesta säästä selvästi nykyistä useammin.

Enpä osaa tarkempia ”kriteereitä” kirjoittajille määritellä, mutta meteorologian osaamisesta/koulutuksesta on luonnollisesti hyötyä päivityksiä kirjoiteltaessa. Mikäli asia kiinnostaa, niin ota allekirjoittaneeseen yhteyttä sähköpostitse (osoite löytyypi oikeasta ylänurkasta). Kerro hieman kuka olet ja minkälaisista sääaiheista olet kiinnostunut.

  • Kirjoittajan tunnukset eivät velvoita mihinkään – kunhan olet ajoittain aktiivinen.
  • Voit tehdä päivityksiä useita kertoja viikossa tai kerran kuukaudessa, ihan omien aikataulujesi ja mieltymystesi mukaan.
Sääpäivitys

Toukokuun alku on ollut harvinaisen vilpoisa. Kuukauden ensimmäinen ”viikko” on ollut lämpötiloiltaan yleisesti 4-6 astetta tavanomaista viileämpi. Edellisen kerran vastaavanlaista on ollut muun muassa vuosina 1999 ja 1981 (hieman paikasta riippuen). Jatkossa ilmamassa lämpenee selvästi ja se näkyy etenkin yölämpötiloissa. Sää on kuitenkin ajoittain epävakaista ja pilvistä, jolloin päivälämpötilat eivät välttämättä pääse kohoamaan vielä kovin kesäisiin lukemiin. Lämpeneminen kuitenkin korjaa hieman alkukuukauden viileyttä. Keväkuukausien keskilämpötilasta on melko todennäköisesti muodostumassa harvinaisen korkea, kiitos lauhan maalis- ja huhtikuun.

Kevätkuukausien lämpötilapoikkeama. Data: Ilmatieteen laitos

Säätä joka lähtöön

Edellisestä päivityksestä on aikaa ja moni on varmaan ihmetellyt päivitysten hitautta. Ajattelinkin käydä hieman läpi ”syitä” tähän hitauteen listaamalla joitakin vapaa-ajalla työstettäviä säähän liittyviä harrasteita – joista tämä blogi on vain yksi, joskin mieluinen osa. Eli vaikka uusia kirjoituksia ei välttämättä aina kuulu, ei se tarkoita, että sitä vain levättäisiin laakereillaan. Aktiivinen kommentointi pitää sivun ajantasalla ja tuoreena, vaikka päivityksestä olisikin aikaa. Kiitos siis lukijoille ja kommentoijille!

GFS

Parhaillaan työn alla on GFS-karttojen uusiminen:

http://www.puuppa.org/~pnuu/gfs/

Eli koko sääkenttien laskenta ja piirtoympäristö tulee jossain välissä muuttumaan niin, että GrADS-ohjelman sijaan käytetään Python-ohjelmointikieltä. Karttojen luontiskriptit kirjoitetaan siis alusta alkaen uusiksi. Tämän myötä kartoista tulee näyttävämpiä ja tiettyjen osien laskennat nopeutuvat huomattavasti. Malliluotausdatasta lasketut suureet kuten 0-3km CAPE, EL taso ja erilaiset konvektioindeksit saadaan huomattavasti nopeammin kun ne lasketaan erikseen Python-skriptin kutsuman Fortran-koodin avulla. Summa summarum: enemmän kenttiä, laajemmalle alueelle ja näyttävämmin.

LAPS

GFS-karttojen uusimisen lisäksi on talven/kevään aikana työstetty LAPS-karttoja. Kyseessä on tunnin välein tuotettava aineisto, jossa pyritään kaikkia erilaisia havaintoaineistoja hyödyntäen luoda paras mahdollinen kuva ilmakehän tilasta kyseisellä hetkellä. Aineiston avulla voidaankin esittää esimerkiksi lämpötilat koko Skandinaviassa tunnin välein. Lisäksi vaikkapa pakkasen purevuus/helteen tukaluus voidaan nopeasti laskea ja esittää karttamuodossa. Tarkoitus on lisätä myös ennustepuolelta tuttuja suureita, eli esimerkiksi tuulikonvergenssivyöhykkeiden visualisointi. Kaiken kruunaa keinotekoiset ”pseudo”luotaukset, joita voidaan laskea tunnin välein minne vain.  Tämä on erittäin hyödyllinen ominaisuus ainakin omasta mielestäni ja näistä on hyötyä esimerkiksi ukkosten lähituntiennustamisessa. Sivusto on tällä hetkellä tauolla odottamassa päätöstä, että millä koneella sitä ajetaan. Tuotoksia voi kuitenkin seurata sivulla:

http://www.puuppa.org/~pnuu/laps/

FINWRF

Jatketaan vielä, kas kummaa, mallimaailmassa. Pöytätietokoneella pyörivä hienohilamalli jatkaa työtään ja murjoo parhaillaan kahden tunnin välein lähihetkiennusteita 15 tunnin päähän. Talvella mallin ydin päivitettiin uusimpaan versioon. Kevään mittaan on tullut tehty testauksia eri malliasetuksilla, että miten mallista saisi kaikkein eniten irti. Lähikuukauden aikana tulee vielä tehdä lisätestejä, ennen ukkoskauden alkua. Mahdollisesti kahden tunnin ennustesyklistä siirrytään ”jatkuvaan” sykliin, eli aina tunnin välein tarkistetaan onko edellinen ajo valmistunut, jolloin joko käynnistetään uusi tai odotetaan hetken aikaa edellisen valmistumista. Tämän myötä ennusteiden saatavuus vaihtelee yleensä 1,5h-3h välillä. Lisäksi olisi tarkoitus tuoda uusia ennustekenttiä esille mallista ja joskus tulevaisuudessa piirtää kuvat niin ikään Python-ohjelmointikielen avulla.

Mallin tuottamiin ennusteisiin voi käydä tutustumassa osoitteessa:

http://www.puuppa.org/~pnuu/wrf/

MYRSKYVAROITUS.COM

Yhdessä Ari-Juhani Punkan kanssa päivittelemme talvisin 2-4 kertaa viikossa pitkää myrskyennustetta ja kesäisin pitkää rajuilmaennustetta. Tämän lisäksi teemme ajoittain merkittävistä päivistä yksityiskohtaisempia vaarallisen sään ennusteita. Parhaillaan eletään välikautta, mutta ukkosiin painottuvat ennusteet alkavat kauden käynnistyessä toukokuun aikana. Ennusteita ja paljon muuta myrskyihin ja rajuilmoihin liittyvää tietoutta voi käydä lukemassa osoitteessa:

http://www.myrskyvaroitus.com/

SÄLÄÄ

Pikauutisia säästä ja ilmastosta tulee jaettua Twitterin kautta niin oman kuin Ilmatieteen laitoksen tilin kautta:

https://twitter.com/ilmasto

https://twitter.com/meteorologit

Harrastan paljon säävalokuvausta ja talven aikana siirsin netissä olevat kuvani uudelle sivustolle, mutta paljon on töitä vielä edessä, että saisi kaikki otetut kuvat järjestettyä sopiviin kategorioihin ja tuotua ne mukaan blogimaailmaan.

Tässä taisi olla päällisin puolin vapaa-aikani säähän liittyvät harrasteet. Jotta päivitys ei olisi pelkkää omaelämäkertaa, niin laitetaan lopuksi hieman tilastoa kehiin.

Lämpötilapoikkeamaa

Alla on kuvattuna vuoden 2013 alusta alkaen päivittäinen maan etelä- ja keskiosan lämpötilapoikkeama pitkän ajan keskiarvosta. Siitä siis ilmenee milloin ja kuinka pitkiä kylmät jaksot ja lämpimät kaudet ovat olleet viimeisen reilun vuoden aikana.

Data: Ilmatieteen laitos

Kylmät jaksot ovat siis painottuneet molempien vuosien tammikuihin sekä viime vuoden maaliskuuhun. Näiden lisäksi on reilun vuoden aikana ollut maltillisempia viileitä kausia silloin tällöin. Lämpimien jaksojen osalta ”pinta-alaa” on enempi, mutta merkittävimmät tapaukset osuivat viime vuoden touko-kesäkuuhun (kesällä on hankalempi saada yhtä suuria lämpötilapoikkeamia kuin talvella) ja vuodenvaihteen tienooseeen. Lisäksi kuluvan vuoden helmi-maaliskuun leuto putki oli kestoltaan hyvin pitkä muutaman päivän notkahdusta lukuun ottamatta. Parhaillaan ollaan melko lähellä pitkän ajan keskiarvoja.

Sanottakoon, että tein samanlaisen kuvan maan pohjoisosan datasta ja se oli hyvin pitkälti samanlainen. Ainoana erona oli, että pohjoisessa poikkeamien amplitudi tuntui olevan hieman suurempi. Toisin sanoen lämpimien poikkeamien aikaan oli pohjoisessa anomalia pääsääntöisesti vielä suurempi kun taas kylmien jaksojen osalta poikkeama oli subjektiivisesti katsottuna enemmän tai vähemmän sama kuin etelässä.

Laskin vielä lopuksi koko jakson lämpötilapoikkeamien summan. Mikäli summaksi tulisi nolla, olisi sekä kylmien että lämpimien jaksojen ”pinta-ala” yhtä suuri. Maan etelä- ja keskiosassa poikkeamien summaksi muodostui 718 ”vuorokausipoikkeama-astetta” ja maan pohjoisosassa vastaavaksi arvoksi muodostui 848 yksikköä. Eli jos jonkun mielestä on edeltävän reilun vuoden aikana ollut keskimääräistä lämpimämpää, olisi hän myös oikeassa.

Onko jo kevät?

Tehdäänpä vaihteeksi päivitys, jotta kommentoijien elämä hieman helpottuisi.

Kuu kiurusta kesään

Keväästä on ollut puhe harvase päivä. Onko se jo alkanut? Keväisiä merkkejä ovat olleet niin leskenlehdet, vihreät golf-kentät, muuttolinnut, siitepölytiedotteet, lumeton maa jne jne..

Varmaan moni maan etelä- ja länsiosassa asuva on kokenut viimeisen viikon varsin keväisenä, vaikka lämmittävää auringonpaistetta ei pahemmin ole näkynyt. Useat merkit näyttäisivät kevään alkaneen ja jokainen kokeekin kevään alkamisen omalla tavallaan – ei siihen tarvita Ilmatieteen laitoksen ”virallista” lupaa tai vahvistusta.

Termiset vuodenajat ovat määritelminä joskus hankalia, eikä yksittäisen vuoden osalta niihin kannata liikaa antaa painoarvoa. Viimeisten viikkojen lauha sää olisi varmaankin määritelmän puolesta täyttänyt termisen kevään kriteerit, mutta tällaisessa tilanteessa maltti on valttia. Historiasta löytyy luonnollisesti tapauksia, jolloin lauhaa helmikuuta on seurannut ainakin jonkinlainen pakkasjakso lumisateineen. Esimerkiksi Helsingissä vuonna 1914 lunta ei helmikuun loppupuolella ollut juuri lainkaan. Kuukauden vaihteessa lunta kuitenkin sateli ja lumensyvyys kasvoi 14 cm saakka. Tämä lumi pysyikin maassa aina huhtikuun 9. päivään saakka.

Vielä dramaattisempi esimerkki on vuodelta 1961. Tuolloin Helsingin maaperä oli lumeton helmikuun 13. päivä aina maaliskuun 12. päivä saakka. Sen jälkeen tuli ajoittaisia lumisateita, jotka sulivat muutamassa päivässä. Maaliskuun 30. päivä ryöpsähti kuitenkin vuorokaudessa 25 cm lunta ja tämä lumi suli vasta huhtikuun 16. päivä. Koska varsin talviset olosuhteet pakkasineen ovat mahdollisia maaliskuussa ja vielä huhtikuun puolellakin, on termisen kevään suhteen sitkeästi odotettava, kunnes voidaan varmuudella sanoa milloin se alkoi.

Kevättä kohti

Vaikka varsin talviset olosuhteet ovat etelässäkin mahdollisia maaliskuussa tai jopa huhtikuun alussa, on auringon lämmittävä vaikutus päivä päivältä merkittävämpää. Yöt voivat olla selkeässä ja heikkotuulisessa säässä vielä erittäin kylmiä, mutta päivisin aurinko lämmittää pilvisestäkin säästä huolimatta siinä määrin, että kireitä pakkasia ei todennäköisesti enää iltapäivisin esiinny ainakaan maan etelä- ja keskiosassa.

Viimeisimmät keskipitkät sääennusteet pitävät samanlaisen suursäätilan aina ennusteiden loppuun saakka. Eli etelänpuoleisten ilmavirtausten myötä sää näyttää pysyvän keskimääräistä lauhempana myös maaliskuun alkupuolella. Myös kokeelliset pidemmät ennusteet näyttävät leudon sään jatkuvan pidempäänkin.

Euroopan keskuksen säämallin lumensyvyystulkinta. Lähde: ECMWF

Paitsi, että lumet ovat lähes sulaneet maan etelä- ja länsiosasta, ovat ne pitkälti kaikonneet myös Suomen eteläpuolelta. Tämä tarkoittaa, että aurinko pääsee tehokkaammin lämmittämään maanpintaa eikä energia enää kulu lumen sulattamiseen. Yleensä ennen kunnon kevään alkamista on saanut odottaa, että lumet ovat sulaneet Baltiasta. Nyt tuota estettä ei enää juurikaan ole, joten periaatteessa ensimmäinen kunnon kaakkoinen lämmin hönkäys pääsee pidemmälle pohjoiseen ilman, että se viilenee kylmän lumipinnan yllä.

Helmikuu historiankirjoihin

Kalenteriin perustuva talvi alkaa olla paketissa. Yhteenveto on helppo: lauhat joulu- ja helmikuu, kylmä tammikuu. Helmikuun lämpötilapoikkeamat ovat melko huimia. Karttoja interpoloineet kollegat eivät äkkiseltään tänään muistaneet, että koska viimeksi piti keskilämpötilapoikkeaman väriskaalaa hinata yli +8 asteen. Pitkäikäisistä havaintoasemista suurimmat poikkeamat näyttävät muodostuvan Kuusamon Kiutakönkään sekä Pellon asemille. Molemmilla on päivittäisdatasta laskettuna helmikuu ollut huikeat 9,3 °C keskimääräistä lauhempi.

Käytännössä koko maassa aivan etelää lukuun ottamatta poikkeama on 6…9 astetta. Ainoa vuosi viimeisen 50 vuoden aikana mikä päihittää kuluvan helmikuun on vuosi 1990 (eteläisissä maakunnissa myös 2008). Maan eteläosassa helmikuuta voidaan pitää harvinaisen leutona, muualla poikkeuksellisena.

Kylmän tammikuun vuoksi talvikuukausien (joulukuu-helmikuu) keskilämpötila ei nouse aivan samoihin sfääreihin kuin yksittäisinä kuukausina joulukuu ja helmikuu. Koko maassa ”talvi” oli kokonaisuutena keskimääräistä lauhempi. Yleisesti maan keskiosassa ja paikoin pohjoisempanakin talvi oli harvinaisen leuto. Edellisen kerran vastaavaa oli talvella 2007-2008, mikä olikin Suomen mittaushistorian lauhin talvi.

Lumia etsimässä

Lumenpuute on perunut useita talviurheilutapahtumia. Näin helmikuun lopulla lunta on poikkeuksellisen vähän lähes kaikkialla Oulusta etelään. Ainoastaan rannikoiden läheisyydessä lumeton maa helmikuun lopulla on hieman yleisempää, ja näillä alueilla lumitilannetta voidaan pitää harvinaisena ajankohtaan nähden. Kymmenillä pitkäikäisillä havaintoasemilla lunta on nyt vähiten mittaushistoriassa. Jyväskylän havaintoasemilla ei ole mitattu näin vähän lunta kertaakaan helmikuun lopulla yli 100 vuoteen.

Helsingissäkin lumeton maa tähän aikaan kevättalvesta on tapahtunut vain muutamia kertoja sadassa vuodessa. Lumi tuli erittäin myöhään ja suli aikaisin. Lumipeitejaksosta onkin muodostumassa yksi lyhimmistä.

1 cm ja 50 cm lumipeitepäivien lukumäärät Helsingin Kaisaniemessä. Talven 2013-2014 (2014) lukema on vielä alustava. Data: Ilmatieteen laitos

Lumensyvyyden maksimi on yksi tapa kuvata lumitalvea, mutta lumipeitepäivät ovat vähintään yhtä hyvä. Helsingissä on ollut kuluvana talvena vain 43 päivänä vähintään sentti lunta. ”Ennätystä” pitävät hallussaan talvet 1924-1925, 1929-1930 sekä 2007-2008 yhteensä 47:llä lumipäivällä. Mainittakoon, että viimeisimmät vuodet eivät ole täysin vertailukelpoisia menneiden vuosikymmenien kanssa automaattimittareiden virhemarginaalin vuoksi. Silti on selvää, että kuluva talvi menee Helsingin mittaushistoriassa TOP 4 listalle, ellei jotain yllättävää tapahtu maaliskuun ja huhtikuun aikana lumisateiden suhteen.

Eniten lumipeitteisiä päiviä oli Helsingissä talvella 1941-1942, 179 kpl eli noin kuuden kuukauden verran.

Jos katsotaan yli 50 cm lumipeitepäiviä, romahtavat lukemat luonnollisesti. Silti talvina 1915-1916 ja 1941-1942 oli Helsingissä lunta yli puoli metriä yli 120 päivänä. Merkille pantavaa ovat puolen metrin kinosten puuttuminen vuoden 1985 jälkeen, kunnes 2009-2010 ja 2010-2011 talvet korjasivat hieman tilannetta.

Seuraa

Get every new post delivered to your Inbox.

Liity 608 muun seuraajan joukkoon

%d bloggers like this: