Arkisto

Archive for tammikuu 2012

Arktinen ilmamassa liikkeellä

Kuluvan talven yksi mielenkiintoisimmista sääviikoista on alkamassa. Tiedossa on kovia pakkasia ja sankkoja lumikuuroja.

Helmikuu alkaa arktisen ilmamassan vyöryllä

Tammikuun loppu/helmikuun alku on tilastollisesti vuoden kylmintä aikaa. Kuinka ollakaan, myös tämän talven mahdollisesti kylmimmät lukemat osuvat juuri samoihin aikoihin.

Kuluvan talven toistaiseksi alin lukema mitattiin sunnuntain vastaisena yönä Taivalkoskella (-35,3 °C). Tätäkin kylmempiin lukemiin todennäköisesti vielä päästään, ainakin jos tilastot määrittäisivät lämpötilat. Viimeisten 50 vuoden aikana vain kerran (2007-2008 talvi) on talven alin lämpötila jäänyt tämän hetkistä selvästi ”leudommaksi”.

Tuo -35,3 °C astetta syntyi erittäin korkean ilmanpaineen vallitessa. Kuhmossa mitattiin merenpintaan ”tuoduksi” ilmanpaineeksi hulppeat 1062 hPa. Näin korkeaa ilmanpainetta ei Suomessa ole ainakaan 2000-luvulla esiintynyt. Ilmamassan lämpötila sen sijaan ei ollut mikään erityisen kylmä. Lämpötila 850 hPa korkeudella oli ”vain” -10 °C tienoilla eli selvästikin tuo voimakkaan korkeapaineen tuoma heikkotuulinen ja selkeä sää johti kylmiin lukemiin.

Taivalkosken lukemalle tulee haastajia alkavalla viikolla kun Siperiasta lähtöisin oleva arktinen ilmamassa on viimein liikkeellä kohti Eurooppaa. Alla olevassa animaatiossa on globaalin GFS mallin näkemys ilmamassan lämpötilasta sunnuntai-iltapäivästä (29.1.) viikoksi eteenpäin. Kannattaa muistaa, että ennusteen loppupäässä ennustettavuus alkaa kärsiä, joten yksityiskohdissa voi olla lopulta eroja.

Ilmamassan lämpötila (850 hPa lämpötila).

Venäjän vahvan korkeapaineen vauhdittamana arktinen ilmamassa (valkoinen paksu viiva, Suomessa käytetyn määritelmän mukaan 850 hPa:n -18 °C lämpötila) on liikkeessä kohti Eurooppaa. Sen myötä lämpötilat ovat reippaassa laskusuunnassa eri puolilla Eurooppaa. Nähtäväksi jää, että kuinka alhaisiin lukemiin eri maissa lopulta päädytään, mutta on hyvinkin mahdollista, että esimerkiksi Itä-Euroopassa useita ihmisiä menehtyy kylmyyteen. Pakkasen purevuus tulee olemaan paikoin -40 asteen kylmemmällä puolella.

Ilmamassa tulee olemaan paikoin harvinaisen kylmää. Alla on ERA-Interim uusanalyyseistä poimittu kylmin ilmamassa viimeisten noin 30 vuoden aikana Euroopan eri kolkissa. Kun sitä verrataan tämänhetkiseen ennusteeseen, ei aivan yhtä kylmiin lukemiin ehkä päästä, joten poikkeuksellisen kylmästä ilmamassa ei tällä kertaa kuitenkaan ole kyse. Silti pirun kylmää ilmaa kuitenkin on tulossa.

Kylmin ilmamassan lämpötila 1979-2011. Data: ERA-Interim

Lumikaaos, mutta minne?

Ehkä kaikkein mielenkiintoisinta tässä kylmän purkauksessa on se, kun arktisen kylmä ilmamassa ajautuu sulan Itämeren ylle. Poikkeuksellisen lauhan syksyn ja alkutalven jäljiltä Itämeren pintalämpötila on edelleen selvästi tavanomaista korkeampi.

Itämeren pintalämpötila samanarvonkäyrillä - laatikoissa pitkän ajan keskiarvo. Kuva: Ilmatieteen laitos, jääpalvelu

Sunnuntain 29.1. jääkartasta nähdään, että Pohjois-Itämerellä merivesi on vielä jopa viisiasteista ja Suomenlahdellakin ollaan yli kolmessa asteessa. Nämä ovat karkeasti 1-3 astetta tavanomaisia lukemia korkeampia. Nyt tuon sulan meren ylle on pyrkimässä jopa -25 asteista ilmaa noin 1,5 km korkeudella. Tämä johtaa erittäin suureen lämpötilaeroon, jonka myötä merestä tempautuu suuri määrä lämpöä ja kosteutta ilmaan. Tämä puolestaan johtaa erittäin sankkoihin lumikuuroihin, jotka ajautuvat tuulen johdattamina rannikoille.

Yksi suurimmista kysymyksistä onkin, että mistäpäin tuulee eli minne merellä syntyneet lumikuurot ajautuvat. Lisäksi oleellista on se, että kuinka kauan tilanne pysyy samanlaisena. Suurimmassa vaarassa tällä hetkellä näyttäisi olevan Ruotsin itärannikko ja sen edustan suuret saaret (esim. Gotlanti). Ruotsin rannikko on tässä tilanteessa pisimmän ”pyyhkäisymatkan” alajuoksulla, joten lumikuurot pääsevät muhimaan pisimpään Ruotsin rannikolle saapuessaan. Alla on tilanteesta yksi esimerkki. Kyseessä on hienohilamallilla tehty tutkasimulaatio torstaiksi. Malliajo on otettu sunnuntain 06Z GFS ennusteesta.

Tutkasimulaatio 4km resoluutiolla.

Kun arktinen ilma päätyy Itämeren ylle, on odotettavissa pitkulaisia lumikuurojonoja, jotka voimistuvat alavirtaan nähden pyyhkäisymatkan kasvaessa. Yllä oleva animaatio on vain yksi mahdollinen skenaario, joten yksityiskohtiin tulee vielä muutoksia. Suomen etelärannikko ja Ahvenanmaa ovat riskialueella riippuen lopullisesta tuulen suunnasta. Ruotsissa sen sijaan tilanne näyttää pahemmalta ja lunta voikin paikoin kertyä muutamassa päivässä  useita kymmeniä senttimetrejä. Yli metrin kinokset eivät ole mahdottomia ”otollisimmassa” tilanteessa.

Pyrin tekemään tilannekatsauksen viikon edetessä.

PS. Yhteistä blogitaivaltamme on nyt kestänyt jo kuusi vuotta. Tämän blogin edeltäjä ”Helsingin sää kuvina” (ilmasto.vuodatus.net) aloitti noin kuusi vuotta sitten paukkupakkasten merkeissä.

”Outoa” säätä joulukuussa

Iltapäivälehtien otsikointityyliä noudattaen joulukuun säätä joku voisi kutsua oudoksi. Mielenkiintoiseksi sitä ainakin voi kutsua, sillä varsin monenlaista sääilmiötä on näin vuoden loppuun osunut.

Hyvin lämmin joulukuu

Joulukuun keskilämpötilasta muodostui koko Suomessa harvinaisen korkea, paikoin jopa poikkeuksellisen korkea. Kaikkein suurin poikkeama tavanomaiseen on ollut maan pohjoisosassa, jossa on ollut jopa 8..9 astetta tavanomaista lämpimämpi joulukuu. Koko Suomen keskilämpötila oli noin 7 astetta tavanomaista korkeampi. Kun verrataan Suomen keskiarvoa menneiden vuosien joulukuihin, löytyy 1900-luvun alusta alkaen ainoastaan vuosien 1929 sekä 2006 joulukuut, jotka olivat suurin piirtein yhtä lämpimiä. Tänään tiedotettiinkin myös, että edellisen kerran Itämeressä on tähän aikaan vuodesta ollut yhtä vähän jäätä 1930 tammikuun alussa. Niinpä 1929 joulukuun lämmöt johtivat samanlaiseen tilanteeseen kuin tälläkin kertaa.

Termisen talven alkamista saatiin odottaa maan eteläosassa ja suuressa osassa maan keskiosaa ainakin joulukuun loppuun saakka. Niinpä termisen talven alku onkin noin 1-2 kuukautta tavanomaista myöhässä.

Tilastollinen ensilumi ei ehtinyt sataa Helsinkiin edes vuodenvaihteeseen mennessä. Parhaillaan tammikuun toisena päivänä lunta on tuprutellut pitkästä aikaa kunnolla myös Helsingin keskustaan. Näin ollen on todennäköistä, että huomisaamuna lunta on Helsingin Kaisaniemessä tarpeeksi, jotta se lasketaan mukaan ensilumen tilastoihin. Tämä on Helsingin Kaisaniemen myöhäisin tilastoidun ensilumen saapumisajankohta noin 100 vuoden mittaushistoriassa. Ainut hankaluus vanhoihin havaintoihin verrattaessa on se, että muinoin ihminen suoritti lumensyvyyshavaintojen teon kun nykyään sen tekee automaatti tietyllä virhemarginaalilla. Niinpä nämä menetelmät eivät ole täysin verrattavissa keskenään.

Paikoin ennätyksellisen sateinen joulukuu

Yksi mielenkiintoisimmista joulukuun ”ilmiöistä” oli lähes tauoton sade etenkin maan eteläosassa. Suurin kuukausisade, Kemiönsaaren 190 mm, ylittää entisen ”Suomen ennätyksen” useilla kymmeneillä millimetreillä. Tyypillisesti maan eteläosassa joulukuun sademäärä on tyypillisesti noin 60 mm luokkaa, joten paikoin sadetta tuli jopa kolminkertainen määrä tavanomaiseen sademäärään verrattuna. Jotain sademäärästä kertoo se, että esimerkiksi yhtenäkään vuosien 2009 ja 2010 kesäkuukausista ei satanut yhtä paljon kuin Kemiönsaaressa nyt joulukuussa. Kesäkuukaudet ovat meillä sademääriltään suurimpia rankkojen ukkossateiden vuoksi.

Pitkäikäisistä havaintoasemista joulukuun sade-ennätys rikottiin muun muassa Kaarinassa, Hangossa, Salossa, Helsinki-Vantaalla, Lohjalla, Jokioisilla ja Kouvolassa.

Harvinaisen myrskyisä joulukuu

Myrskypäiviä kertyi joulukuulle 11 kappaletta. Edellisen kerran yhtä monta myrskypäivää oli Suomen merialueilla vuonna 2003. Erityisesti tullaan muistamaan tapaninpäivän ja Hannun päivän myrskyt, joiden vuoksi sähköttä oli joidenkin arvioiden mukaan yhteensä yli 300 000 kotitaloutta. Tapaninpäivän myrskyä vastaava myteri oli edellisen kerran marraskuussa 2001 Janika-myrskyn muodossa. Kesän 2010 Astaa, Veeraa jne. ei lasketa, sillä ne olivat rajuilmoja, joissa ukkospuuskat aiheuttivat vahingot. Eli kyseessä oli aivan eri ilmiö.

Tapaninpäivän myrskyssä mitattiin puuskassa jopa 31,5 m/s Espoon Sepänkylässä. Yhtä kovia puuskahavaintoja ei maan etelä- ja keskiosan maa-asemilla ole talvimyrskyissä havaittu noin 10 vuoden puuskamittaushistorian aikana. Kesän 2010 rajuilmoissa mitattiin kuitenkin vielä hieman kovempia lukemia.

Harmittavasti myrsky katkoi myös joidenkin havaintoasemien sähköt ja niinpä joiltakin Lounais-Suomen asemilta jäivät puuskat mittaamatta kovimman myterin aikaan. Koostin 10 minuutin välein tehdyistä puuskahavainnoista animaation sekä tapaninpäivän, että Hannun päivän myrskyistä:

Havainnot: Ilmatieteen laitos

Vuosi 2011 yksi mittaushistorian lämpimimmistä

Helmikuun 2011 jälkeen ei moni olisi uskonut, että vuoden keskilämpötila yltää mihinkään erikoisiin lukemiin. Toisin kävi. Maaliskuusta joulukuulle jokaisen kuukauden keskilämpötila oli Suomessa tavanomaista korkeampi. Vuosi oli erityisen lämmin Lapissa, jossa keskilämpötila oli 2…3 astetta tavanomaista korkeampi.

Edellisen kerran yhtä korkea koko maan vuosikeskilämpötila oli vuonna 1989 ja ainut lämpimämpi vuosi Suomen säämittaushistoriassa oli vuosi 1938.

Seuraa

Get every new post delivered to your Inbox.

Liity 633 muun seuraajan joukkoon

%d bloggers like this: