Sääbriefing

Iltapäivälehtien otsikointityyliä noudattaen joulukuun säätä joku voisi kutsua oudoksi. Mielenkiintoiseksi sitä ainakin voi kutsua, sillä varsin monenlaista sääilmiötä on näin vuoden loppuun osunut.

Hyvin lämmin joulukuu

Joulukuun keskilämpötilasta muodostui koko Suomessa harvinaisen korkea, paikoin jopa poikkeuksellisen korkea. Kaikkein suurin poikkeama tavanomaiseen on ollut maan pohjoisosassa, jossa on ollut jopa 8..9 astetta tavanomaista lämpimämpi joulukuu. Koko Suomen keskilämpötila oli noin 7 astetta tavanomaista korkeampi. Kun verrataan Suomen keskiarvoa menneiden vuosien joulukuihin, löytyy 1900-luvun alusta alkaen ainoastaan vuosien 1929 sekä 2006 joulukuut, jotka olivat suurin piirtein yhtä lämpimiä. Tänään tiedotettiinkin myös, että edellisen kerran Itämeressä on tähän aikaan vuodesta ollut yhtä vähän jäätä 1930 tammikuun alussa. Niinpä 1929 joulukuun lämmöt johtivat samanlaiseen tilanteeseen kuin tälläkin kertaa.

Termisen talven alkamista saatiin odottaa maan eteläosassa ja suuressa osassa maan keskiosaa ainakin joulukuun loppuun saakka. Niinpä termisen talven alku onkin noin 1-2 kuukautta tavanomaista myöhässä.

Tilastollinen ensilumi ei ehtinyt sataa Helsinkiin edes vuodenvaihteeseen mennessä. Parhaillaan tammikuun toisena päivänä lunta on tuprutellut pitkästä aikaa kunnolla myös Helsingin keskustaan. Näin ollen on todennäköistä, että huomisaamuna lunta on Helsingin Kaisaniemessä tarpeeksi, jotta se lasketaan mukaan ensilumen tilastoihin. Tämä on Helsingin Kaisaniemen myöhäisin tilastoidun ensilumen saapumisajankohta noin 100 vuoden mittaushistoriassa. Ainut hankaluus vanhoihin havaintoihin verrattaessa on se, että muinoin ihminen suoritti lumensyvyyshavaintojen teon kun nykyään sen tekee automaatti tietyllä virhemarginaalilla. Niinpä nämä menetelmät eivät ole täysin verrattavissa keskenään.

Paikoin ennätyksellisen sateinen joulukuu

Yksi mielenkiintoisimmista joulukuun “ilmiöistä” oli lähes tauoton sade etenkin maan eteläosassa. Suurin kuukausisade, Kemiönsaaren 190 mm, ylittää entisen “Suomen ennätyksen” useilla kymmeneillä millimetreillä. Tyypillisesti maan eteläosassa joulukuun sademäärä on tyypillisesti noin 60 mm luokkaa, joten paikoin sadetta tuli jopa kolminkertainen määrä tavanomaiseen sademäärään verrattuna. Jotain sademäärästä kertoo se, että esimerkiksi yhtenäkään vuosien 2009 ja 2010 kesäkuukausista ei satanut yhtä paljon kuin Kemiönsaaressa nyt joulukuussa. Kesäkuukaudet ovat meillä sademääriltään suurimpia rankkojen ukkossateiden vuoksi.

Pitkäikäisistä havaintoasemista joulukuun sade-ennätys rikottiin muun muassa Kaarinassa, Hangossa, Salossa, Helsinki-Vantaalla, Lohjalla, Jokioisilla ja Kouvolassa.

Harvinaisen myrskyisä joulukuu

Myrskypäiviä kertyi joulukuulle 11 kappaletta. Edellisen kerran yhtä monta myrskypäivää oli Suomen merialueilla vuonna 2003. Erityisesti tullaan muistamaan tapaninpäivän ja Hannun päivän myrskyt, joiden vuoksi sähköttä oli joidenkin arvioiden mukaan yhteensä yli 300 000 kotitaloutta. Tapaninpäivän myrskyä vastaava myteri oli edellisen kerran marraskuussa 2001 Janika-myrskyn muodossa. Kesän 2010 Astaa, Veeraa jne. ei lasketa, sillä ne olivat rajuilmoja, joissa ukkospuuskat aiheuttivat vahingot. Eli kyseessä oli aivan eri ilmiö.

Tapaninpäivän myrskyssä mitattiin puuskassa jopa 31,5 m/s Espoon Sepänkylässä. Yhtä kovia puuskahavaintoja ei maan etelä- ja keskiosan maa-asemilla ole talvimyrskyissä havaittu noin 10 vuoden puuskamittaushistorian aikana. Kesän 2010 rajuilmoissa mitattiin kuitenkin vielä hieman kovempia lukemia.

Harmittavasti myrsky katkoi myös joidenkin havaintoasemien sähköt ja niinpä joiltakin Lounais-Suomen asemilta jäivät puuskat mittaamatta kovimman myterin aikaan. Koostin 10 minuutin välein tehdyistä puuskahavainnoista animaation sekä tapaninpäivän, että Hannun päivän myrskyistä:

Havainnot: Ilmatieteen laitos

Vuosi 2011 yksi mittaushistorian lämpimimmistä

Helmikuun 2011 jälkeen ei moni olisi uskonut, että vuoden keskilämpötila yltää mihinkään erikoisiin lukemiin. Toisin kävi. Maaliskuusta joulukuulle jokaisen kuukauden keskilämpötila oli Suomessa tavanomaista korkeampi. Vuosi oli erityisen lämmin Lapissa, jossa keskilämpötila oli 2…3 astetta tavanomaista korkeampi.

Edellisen kerran yhtä korkea koko maan vuosikeskilämpötila oli vuonna 1989 ja ainut lämpimämpi vuosi Suomen säämittaushistoriassa oli vuosi 1938.

Jouluterveiset maaseudulta. Tällä kertaa tiedossa vain lyhyt päivitys koskien tapaninpäivänä saapuvaa myrskyä.

Erittäin voimakas matalapaine on parhaillaan joulupäivän iltana porhaltamassa kohti Norjan rannikkoa. Tuuli puhaltaa illan aikana Norjanmerellä hirmumyrskyn voimalla. Myrskyn pahimmat tuulet osuvat Norjaan sekä Ruotsiin, mutta syksyn aiemmista myrskyistä poiketen matalapaine on vielä voimissaan Suomeenkin saapuessaan.

Tuuli alkaa nopeasti voimistua läntisillä merialueilla myöhäisillan aikana. Puolenyön jälkeen tuuli on jo myrskyisää merellä tuulen puhaltaessa lounaan kantilta. Tuulivahingot ovat jo mahdollisia yöllä maan länsiosassa.

Kaikkein tuulisin vaihe osuu aamusta iltapäivään kun matalapaineen keskus matkaa entisen Oulun läänin yli itään. Tällöin matalapaineen keskuksen eteläpuolella puhaltaa erittäin voimakkaasti lännen ja luoteen suunnalta. Selkämerellä esiintyy kovaa myrskyä (25-28 m/s). Maa-alueilla päivä valkenee lauhana ja tuulisena. Puuskat ovat sisämaan puolella maan länsiosassa yleisesti 20-25 m/s välillä, (länsi)rannikon tuntumassa 25-30 m/s. Iltaa kohti tuulet alkavat heiketä myös idässä.

Ennustetut puuskanopeudet eivät ole maan etelä- ja keskiosassa jokavuotisia. Erityisen huolestuttavaa onkin, että tällä kertaa hyvin voimakkaat puuskat esiintyvät aikaan, jolloin maa on vielä sula eikä routa sido puita maahan. Maaperä onkin varsin märkää, eli puunkaadot ovat erittäin todennäköisiä.

Tuulivahinkoja tulee esiintymään etenkin lännessä laajalti. Todennäköisesti sähköttä tulee olemaan kymmeniä tuhansia kotitalouksia ja paikoin syrjäseuduilla sähkökatkot voivat kestää pitkäänkin.

Kannattaa siis etukäteen ladata esimerkiksi kännykät, läppärit ja etsiä patterit radioon ja taskulamppuihin.

Tilannetta ei helpota se, että jo tiistaiksi on tulossa uusi matalapaine, jossa tuulet voimistuvat uudemman kerran maan etelä- ja keskiosassa. Tällöin tuuli voi kaataa edellisen myrskyn heikentämät puut ja myös vaikeuttaa sähköjen korjausta.

Eli tiedossa on siis näillä näkymin yksi voimakkaimmista ja eniten vahinkoa aiheuttavista talvimyrskyistä moneen vuoteen.

PS. Mainittakoon vielä, että ainakin Kouvolan Anjalassa sekä Kemiönsaaressa on saavutettu Suomen mittaushistorian suurin joulukuun sademäärä. Entinen joulukuun sade-ennätys 159 mm on rikottu jo ainakin kahdella millimetrillä. Asiasta lisää tulevissa päivityksissä.

Vuosi on kohta paketissa, toisin kuin joululahjat. Erikoisen säävuoden loppuunkin liittyy mielenkiintoa riittämiin.

Voimakas “lake-effect” lumisade pääkaupunkiseudulla

Sunnuntaina 19.12 satoi pääkaupunkiseudulla lunta käytännössä koko vuorokauden. Lumi oli melko hyvä esimerkki siitä, mitä ns. “lake-effect” lumisade voi saada aikaan. Sanonta tulee Pohjois-Amerikasta, jossa Suurten järvien rannikkokaupungit tuntevat ilmiön hyvin. Kun Kanadasta virtaa kylmää ilmaa suhteessa lämpimien, isojen järvien ylle, syntyy sakeita lumikuurojonoja, jotka voivat pudottaa taivaalta senttikaupalla lunta lyhyessä ajassa.

Käytännössä jos tarpeeksi kylmää ilmaa virtaa tarpeeksi lämpimän sulan vesialustan päälle, alkaa vesipinnasta siirtyä lämpöä ja kosteutta ilmaan nopeaan tahtiin. Tämä yhdistelmä vastaa hieman miten ukkospilvet syntyvät kesällä, mutta tässä tapauksessa pilvien korkeus on alhaisempi ja lämpötilat eri lukemissa. Kuitenkin näihin talvisiin kuuropilviin liittyy hyvin sakeita lumisateita. Mikäli tuuli on vielä voimakasta, se lisää lämmön ja kosteuden siirtymistä ilmaan.

Tuulen suunnasta riippuen lumikuurot voivat jonoutua pitkiksi nauhoiksi, jotka sitten ajautuvat samaan paikkaan rannikolla. Pahimmassa/parhaimmassa tapauksessa lunta voi kertyä erittäin paljon. Yhdysvalloissa Tug Hill Plateu sai helmikuussa 2007 laaja-alaisen lumisateen ja lake-effect lumen yhdistelmänä yhteensä 3,6 metriä lunta yli viikon aikana.

Ruotsin Gävlessä tällainen “snökanon” kasvatti lumen syvyyden joulukuussa 1998 muutaman päivän aikana jopa 150 cm saakka.

Suomesta voidaan nostaa esimerkkinä 23.-24.11.2008, jolloin Helsinkiin satoi vuorokaudessa 30 cm lunta (yhteistulos laaja-alaisen lumisateen ja “lake-effect” sateiden myötä). Kaikki liikenteen muodot olivat vaikeuksissa.

Tuorein esimerkki saatiin 19.12.2010, jolloin kylmää ilmaa virtasi keskitroposfäärin solan myötä kaakosta etelärannikolle. Tähän matalapaineeseen liittyi laaja-alaisia sateita, mutta niiden jälkeen “lake-effect” lumisateet jatkuivat otollisten tuulten vallitessa useiden tuntien ajan. Alla on tutka-animaatio lauantai-illasta maanantaiaamuun viiden minuutin kuvavälillä. Pääkaupunkiseutu löytyy kuvan keskivaiheilta missä on asematietoja tiheimmillään.

Lähde: Helsinki Testbed

Helsingin Kaisaniemessä lunta satoi vuorokaudessa sunnuntain aamukahdeksan havainnosta maanantain vastaavaan ajankohtaan mennessä 22 cm. Tämä arvo jää tilastoihin. Nykyään kuitenkin havaintoja saadaan 10 minuutin välein ja niinpä voidaan laskea, että vuorokaudessa lunta tuli sunnuntain vastaisesta yöstä alkaen noin 33-34 cm. Media on ollut erittäin kiinnostunut Helsingin lumitiedoista jo monen viikon ajan ja niin kävi tälläkin kertaa. Ennätyshakuinen lehdistö haki ennätystä liiankin innokkaasti. Helsingin Kaisaniemen joulukuun lumiennätys on 70 cm vuodelta 1915. Maanantain vastaisena yönä 10 minuutin välein tehty automaattimittaus sai Kaisaniemen lumen syvyydeksi 71 cm. Tästä heti innostuneena tehtiin isot otsikot, että lumiennätys on mennyt rikki. Virallisesti Ilmatieteen laitos ottaa tilastoihin mukaan vain 06 UTC (kahdeksalta Suomen talviaikaan) tehdyn havainnon. Tämä siitä syystä, että vain tähän aikaan vuorokaudesta on muinoin tehty lumihavaintoja. Jotta nykyiset havainnot ovat vertailukelpoisia vanhojen kanssa, tulee ennätyksiä vertailtaessa käyttää vain tuota 06 UTC havaintoa. Maanantaiaamun aikana tuuli ja hötöisen pakkaslumen painuminen laskivat lukemaa niin, että viralliseksi lumihavainnoksi jäi 67 cm.

Jotkin lehdet alkoivat heti etsimään syyllistä kun ennätystä ei syntynytkään. Jopa hieman koomisesti Kaisaniemen mittaria syyllistettiin ja siitä otettiin kuvia kuin vankilan tunnistusrivissä. Mittari on todennäköisesti mitannut aivan oikein omien epävarmuusrajojensa mukaisesti. Ennätystä ei vain syntynyt, koska ennätykseksi lasketaan vain 06  UTC mittaus ja tässä tapauksessa lumikin käyttäytyi aamun aikana luonnollisesti – lumen syvyys ei pysynyt vakiona, vaan se hieman pieneni painovoiman ja tuulen yhteisvaikutuksesta.

Helsingin lumen syvyyksiä

Kaikkien lööppien lumikaaosotsikoiden keskellä tulee muistaa, että lumen syvyys on suuressa osassa maata tällä hetkellä lähellä normaalia, tai jopa hieman se alle. Helsingissä sen sijaan mennään poikkeuksellisissa lukemissa. Alla on kuvaaja, jossa on tämän talven päivittäiset lumen syvyyshavainnot toistaiseksi, viime talven havainnot, 1971-2000 keskiarvo sekä mittaushistorian korkein päivittäislukema (1893 lähtien pois lukien vuodet 1903-1910). En mene takuuseen alla olevan kuvaajan tiedoista, sillä se on melko nopeasti kyhätty. Kuvan saa isommaksi sitä klikkaamalla.

Tiedot: Ilmatieteen laitos

Kuluva talvi on siis toistaiseksi ollut huomattavasti lumisempi kuin pitkän ajan keskiarvo. Vaikka monelle viime talvi tuntui olevan luminen, tämän vuoden alkutalvi on selvästi voitolla. Kaisaniemen korkeimpiin päivittäisiin lumen syvyyksiin verrattuna ollaa tällä hetkellä aivan kärkipään tuntumassa. Kuitenkin yksittäisten päivien vertailu tämän talven ja menneiden vuosien suurimpien lukemien välillä ei ole oikein mielekästä. Kuten kuvaajasta nähdään, maanantai 20.12.2010 pitäisi kärkipaikkaa kyseisen päivän havainnoista, vaikka  kuitenkin tulee muistaa, että tätä korkeampiin lukuihin on päästy muinoin jo aikaisemmin talvella.

Miltä joulun sää näyttää?

Joulun säästä on uutisoitu jo vaikka mitä. Tällä hetkellä (tiistaina illalla) näyttää lähiviikko karkeasti ottaen seuraavalta:

• Sää kylmenee lähipäivinä kun korkeapaine valtaa alaa ja tuulet heikkenevät. Pakkasta on keskiviikkona/torstaina yleisesti -20 astetta, paikoin mennään -30 asteeseen.
• Jouluaaton vastainen yö on erittäin kylmä. Pakkasta on suuressa osassa maata noin -25 astetta, paikoin maan keskivaiheilla jopa -30..-35 astetta.
• Jouluaatto on hyvin kylmä etenkin maan keskiosassa. Pakkasta on päivälläkin yleisesti -20 astetta, paikoin ehkä jopa -30 astetta. Lauhinta on Pohjois-Lapissa (-10 astetta).
• Paikallisia lämpötilaeroja syntyy etenkin mahdollisen alapilvisyyden myötä  (jota on vaikea ennustaa).
• Jouluaattona tai viimeistään joulupäivänä etelässä tuuli alkaa hiljalleen voimistua ja se nostaa pakkasen purevuutta selvästi.  Etelästä saapuvan rintaman ajoituksessa on kuitenkin vielä epävarmuutta.
• Etelästä saapuu lumisadealue joskus lauantai-maanantai ajanjaksolla (epävarmuutta vielä paljon). Samalla sää lauhtuu etelästä alkaen.
• Lämpötilat näyttäisivät pysyttelevän pakkasen puolella koko maassa joulun jälkeenkin, mutta välillä saatetaan liikkua vai hieman pakkasen puolella. Lumipeitteeseen on tulossa lisäystä.

Tällaisia asioita tällä kertaa. Seuraava päivitys on väliviikolla. Nyt toivottelen kaikille lukijoille mukavaa ja rauhallista joulua!

Joulu on valkea koko maassa ellei jotain ällistyttävän dramaattista tapahdu. Ennusteissa ei ole merkkejä sään lauhtumisesta, joten talvinen sää jatkuu ainakin joulun yli.

WRF-malli

Viime päivityksestä on aikaa. Vapaa-aika on mennyt WRF-säämallin kanssa leikkimiseen. Kyseessä on Yhdysvalloissa kehitetty Weather Research and Forecasting model, jota olen kotikoneella pyörittänyt. Mallin kahta eri ydintä voidaan käyttää esimerkiksi tapaustutkimuksissa simuloimaan mielenkiintoista säätilannetta tai tehdä perinteisiä sääennusteita. Yhdysvaltain ilmatieteen laitos käyttää WRF mallin NMM-ydintä tehdessään mantereen kattavia ennusteita, joita puolestaan eri tahot (televisiokanavat, yksityiset ennustuslaitokset jne.) käyttävät hyödyksi omissa ennusteissaan.

Olemme työkaverin kanssa tehneet globaalista GFS mallin ennusteista erilaisia sääkenttiä, joita voi käydä katsomassa säämallidataa-osion kautta. GFS:ssä on monia hyviä ja monia huonoja puolia. Kyseessä on globaali ennustusmalli, jota ajetaan noin 27 km horisontaalisella resoluutiolla, eli erilaisia sääsuureita lasketaan 27 km etäisyydellä toisistaan oleviin pisteisiin. Vertailun vuoksi Euroopan keskuksen globaaliennuste tehdään noin 16 km resoluutiolla ja Ilmatieteen laitoksella ajetaan myös pienemmälle alueelle 16 km; 7,5 km ja 2,5 km resoluution malliajoja. Vaikka GFS onkin hyvä kuvaamaan suuren skaalan säätilaa, ei sen resoluutio oikein riitä kun pyritään ennustamaan pienen skaalan ilmiöitä kuten pienialaisia matalapaineita, lumikuuronauhoja, merituulta, syvää konvektiota jne. Lisäksi GFS mallista internetissä julkisesti saatavilla olevat tiedostot ovat vain 0,5 asteen eli noin 50-55 km hilassa.

Pienen skaalan sääilmiöiden ennusteisiin on siis tarkoitus alkaa käyttää WRF-mallia. Lopputalven mahdollisissa myrskyissä, ensi kesän rajuilmoissa tai muissa mielenkiintoisissa tilanteissa aion pyörittää WRF-mallia, jotta säätilasta saadaan parempi kuva kuin mitä GFS antaa ymmärtää. Erityisesti odotan ensi kesää ja ukkosia, sillä tällöin WRF-mallia voisi tarvittaessa ajaa vaikkapa 5-6 km resoluutiolla, jolloin mallista aletaan saamaan irti ukkoskuurojen yksityiskohtia ja sitä miltä ne tutkakuvissa mahdollisesti näyttävät. Alla pieniä esimerkkianimaatioita WRF mallin annista. Ennuste käynnistyy maanantain aamupäivästä ja ulottuu tiistaille. Mallin resoluutio tässä ajossa on noin 15 km. Kunhan saan muutamia yksityiskohtia setvittyä, voin laittaa esimerkin siitä, miltä ennuste näyttää kolme kertaa tarkemmalla resoluutiolla eli 5 km hilavälillä. Siinä aletaan näkemään jo yksittäiset isot lumikuurotkin!

Tuulen nopeus 10 m korkeudella sekä merenpintapaine.

2 metrin lämpötila ja merenpintapaine

Tutkaheijastuvuus 1000m ja merenpintapaine

Yllä on kolme esimerkkiä WRF-NMM tuotoksista. En näiden laadusta mene vielä takuuseen, sillä tämä on nopeasti kyhätty ennusteajo. Mallia ei ajeta vain painamalla ENTER-näppäintä ja odottamalla pari tuntia. Erilaisia asetuksia ja valintoja on PALJON. Niinpä täytyy tehdä vielä paljon testiajoja, jotta saadaan kunnon asetukset Suomen olosuhteisiin. Animaatioista viimeisimpänä on esimerkki yhdestä hyvin mielenkiintoisesta WRF-mallin ominaisuudesta. Kuten aiemmin mainitsin, mallilla voidaan simuloida sitä, miltä tutkakuva näyttäisi tietyllä ajanhetkellä. Näin talvisaikaan se ei tule täysiin oikeuksiinsa, mutta kesällä ukkostilanteissa kunnolla resoluutiolla voitaisiin tutkasimulaatioissa nähdä jopa supersoluja (jos olosuhteet ovat sopivat).

Tällaisten asioiden kanssa olen siis työskennellyt viime aikoina vapaa-ajalla. Automaattiseen ajoon en WRF-mallia pysty laittamaan, sillä pyöritän sitä tarvittaessa kotikoneelta (vie aikalailla koko koneen tehot muutamaksi tunniksi). Ellen voita lotossa 500 euroa niin tämä pysyy toistaiseksi “on-demand”-tyylisenä.

Mitä ajankohtaista säässä?

Lähipäiville ei osu runsaampia sateita Suomeen. Mielenkiinto kohdistuu lähinnä pakkaslukemiin, jotka ovat melko kiprakoissa lukemissa vuodenaikaan nähden. Etelä-Suomen kantilta kylmintä on keskiviikkona illalla tai torstain vastaisena yönä. Mittariin saattaa tallentua yleisesti -20 astetta eikä -30 lukemat ole pois laskuista. Aletaanko tällöin hätyytellä jo joulukuun pakkasennätyksiä? Tässä parin eteläisen paikkakunnan ennätyksiä joulukuun osalta:

• Helsinki Kaisaniemi: -29,5
• Helsinki-Vantaan lentoasema: -32,3
• Jokioisten Observatorio: -33,4
• Tampere Härmälä: -34,2
• Lahti Laune: -33,1

Nämä ovat aika kovia lukemia ja niinpä tällä viikolla ei ehkä ennätyksiin päästä, mutta harvinaisen tai poikkeuksellisen kylmää sää kuitenkin on. Joulukuu on ollut toistaiseksi suurin piirtein 4-5 astetta tavanomaista kylmempi. Tosin Lapissa ollaan lähempänä keskiarvoa ja Pohjois-Lapissa jopa sen yli. Utsjoki Kevolla joulukuu on ollut 2,5 astetta keskimääräistä lauhempi.

Pakkasta tuntuu riittäneen jo paljon tälle talvelle. Yhtäjaksoisesti pakkasta on ollut Helsinki-Vantaalla marraskuun 19. päivästä lähtien eli 25 päivän verran. Aseman pisin yhtämittainen pakkasjakso on kuitenkin jopa 77 päivää talvelta 1984-1985. Eli täytyy odotella ainakin helmikuulle, että moinen ennätys voisi rikkoutua. Helsingin Kaisaniemessä käväistiin plussalla viimeksi 7. joulukuuta eli Helsingissä meneillään oleva pakkasjakso on siis tällä hetkellä selvästi lyhyempi kuin sisämaassa.

Ei muutoksia näköpiirissä

GFS mallin parviennusteet pitävät ilmamassan Etelä-Suomessa tavanomaista alhaisemmissa lukemissa (punainen viiva=klimatologia). Keskiviikkona ennusteen mukaan käväistään hyvin kylmissä lukemissa, jonka jälkeen sää lauhtuu noin -5 asteen tienoille. Tämänkin jälkeen pysytellään ennusteen mukaan selvästi pakkasella ainakin aatonaattoon saakka.

Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskuksen (ECMWF) kuukausiennusteen mukaan tavanomaista kylmempi sää jatkuu loppukuun ajan. Ilmavirtauksista kertova NAO-indeksi on edelleen negatiivisen puolella ja näyttää siellä pysyttelevänkin seuraavan parin viikon ajan GFS-ennusteen mukaan. Joulukuusta on siis näillä näkymin kehkeytymässä tavanomaista kylmempi etenkin maan etelä- ja keskiosassa. Talvikuukausia on vielä jäljellä ja esimerkiksi tammi-, helmi- ja maaliskuun säitä voi vain arvailla. Näin varhaisessa vaiheessa ryminällä alkanut talvi kyllä edistää kylmän lopputalven mahdollisuuksia sillä merivedet ovat viilenneet nopeasti ja jäätilanne on selvästi laajempi kuin normaalisti tähän aikaan vuodesta. Muutaman päivän päästä saadaan uusi Euroopan keskuksen vuodenaikaisennuste tammi-maaliskuulle. Palataan siihen seuraavassa päivityksessä.

Terminen talvi alkoi suuressa osassa maata hieman tavanomaista myöhemmin, mutta sitten kun se alkoi, se alkoikin ryminällä. Huolimatta lämpimästä alkukuusta, marraskuun keskilämpötila jäi koko maassa pitkän ajan keskiarvon alapuolelle.

Marraskuu oli tavanomaista kylmempi

Suurin lämpötilapoikkeama kylmään suuntaan oli Länsi-Suomessa ja suuressa osassa Lappia. Näillä alueilla marraskuu oli laajalti vähintään -2,5 astetta tavanomaista kylmempi. Lähimpänä keskiarvoa oltiin idässä ja paikoin etelässä, kuitenkin noin -1..-2 astetta keskiarvon alapuolella.

Paikkakuntakohtaisia marraskuun pakkasennätyksiä rikottiin mm. Hämeenlinnan Lammilla, Tampere-Pirkkalassa ja Maarianhaminassa.

Marraskuun lopulla oli kyllä aineksia pakkasennätysten rikkoutumiseen laajemmaltikin, sillä Suomessa oli välillä ennätyksellisen kylmää ilmamassaa ja jos vain tuuli olisi ollut tyynempi ja pilvisyys vähäisempää olisi pakkasennätykset paukkuneet monilla asemilla.

Kylmää ilmaa virrannut pitkälle Eurooppaan

Suomi ei ole ainut paikka Euroopassa jossa hytistään tavanomaista kylmemmissä lukemissa. Uutisissa on mainittu kuinka lunta on satanut aina Espanjassa saakka ja kuinka rankat lumisateet ovat pahasti haitanneet eri liikenteen muotoja mm. Saksassa sekä Britanniassa. Jälkimmäisessä lunta on paikoin mitattu epävirallisesti jopa puoli metriä. Tämä on hyvin epätavallista näin varhaisessa vaiheessa talvea.

Jos halutaan tietää, että mihin kylmyys on suhteellisesti pahiten iskenyt, voidaan tarkastella esimerkiksi ilmamassan lämpötilan poikkeamaa pitkän ajan keskiarvosta marraskuun lopun osalta.

Kuva: ESRL/NOAA

Ilmamassan lämpötilan poikkeama marraskuun viimeisellä viikolla

Kuvasta nähdään kuinka suhteellisesti kylmin ilmamassa on valunut Siperiasta Skandinavian kautta kohti Länsi-Eurooppaa ja aina Iberian niemimaalle saakka. Toisaalta lämpimän ilman on täytynyt mennä jonnekin muualle ja se onkin päätynyt Grönlannin tienoille. Esimerkiksi Grönlannin pääkaupungissa Nookissa mitattiin kuun 21. päivä jopa +15,8 astetta. Euroopassa lämpimin kolkka löytyy itäiseltä Välimereltä, jossa on liikuttu hellerajan tuntumassa.

Syitä kylmään ilmaan pohdittiin edellisessa päivityksessä sekä lukuisissa kommenteissä (näistä suuri kiitos!). Oli syy alunperin mikä tahansa, loppujen lopuksi kylmyyden on ratkaissut koillisesta puhaltanut tuuli, joka on tuonut mukanaan tuota polaarista, paikoin jopa arktista ilmamassaa.

Kuva: ESRL/NOAA

Tuulen suunnan ja nopeuden (vektori) poikkeama marraskuun viimeisellä viikolla

On siis täysin selvää, että epätavallisen voimakas itäkoillinen tuuli on vaikuttanut Suomen säähän marraskuun lopulla. Samainen kylmä putki on jatkunut meiltä Brittein saarille saakka. Vuodenaikaan nähden hyvin kylmä ilmamassa on virrannut reippaan itätuulen saattelemana Pohjanmeren yli. Tällöin merestä mukaan tarttunut lämpö ja kosteus ovat saaneet aikaan sankkoja lumikuuroja, jotka ovat tuoneet runsaasti lunta etenkin Brittein saarten itärannikolle. Samaa ilmiötä on esiintynyt mm. Ruotsin sekä Viron rannikolla. Virossa  onkin rikottu paikoin marraskuun kylmyys- ja lumiennätyksiä. Vanakülassa on mitattu ennätyksellisiä 46 cm kinoksia ja Tallinnassakin 30 cm.

Lisäystä “kylmät talvet yleistyvät tulevaisuudessa”-aiheeseen

Edellisessä päivityksessä kirjoitin hieman koskien Potsdamin ilmastoinstituutin artikkelia, jonka mukaan kylmien talvien todennäköisyys kolminkertaistuu tulevaisuudessa (tai näin asia ainakin uutisoitiin). Helsingin yliopiston ilmastotutkija ja dosentti Jouni Räisänen kommentoi tätä artikkelia henkilökohtaisessa tiedonannossa ja hän muistuttaa, että artikkelissa tutkittiin ainoastaan Barentsinmeren ja Karanmeren jääpeitteen vähentämisen vaikutusta ilmastoon. Tällöin kaikki muut globaalin ilmastonmuutoksen vaikutukset jäävät tutkimuksesta pois. Räisänen vetää yhteen artikkelin tulokset:

“Kun jääpeite tarkasteltavalla alueella vähenee 100%:sta 80%:iin, länsituulet Euroopassa hieman voimistuvat ja talvet leudontuvat. Kun jäätä edelleen vähennetään 40%:iin, sen sijaan itävirtaus voimistuu ja talvet kylmenevät. Kun jää hävitetään kokonaan, länsivirtaus taas voimistuu ja talvet siksi lauhtuvat.”

Yksiselitteisesti tästä ei siis voisi vetää johtopäätöstä, että kyseisten alueiden hupeneva jääpeite laukaisee viilentymisen pohjoisilla mantereilla kuten mediassa uutisoitiin. Räisänen pohtii lopuksi:

“Miten jääpeitteen hupeneminen vaikuttaa yhdessä kasvihuonekaasujen lisääntymisen aiheuttaman globaalin ilmastonmuutosten kanssa? Sen perusteella, mitä olemassa olevista skenaariosimulaatioista voi päätellä, artikkelissa esiin nostettu mekanismi todennäköisesti häviää kaiken muun sekaan.  Malleissa talvien keskilämpötila nousee reilusti 2000-luvun loppua kohti. Lisäksi talvilämpötilojen vuosienvälinen vaihtelu pienenee jonkin verran, mikä sekin vähentää kylmien talvien osuutta. Yleensä ottaen myös talviset länsivirtaukset hiukan voimistuvat mallisimulaatioissa, vaikkei tämä muutos kovin iso olekaan.”

Yhteenvetona voisi jälleen sanoa, että tieteellisistä artikkeleista tehtyihin uutisiin kannattaa aina suhtautua varauksella. Uutisissa usein yksinkertaistetaan asioita, jolloin tutkimuksiin liittyvät tärkeät yksityiskohdat jäävät mainitsematta.

Sää jatkossa?

Jouluun on vielä useampi viikko ja vielä ei valkeaa joulua uskalla ennustaa vaikka siihen hyvät mahdollisuudet onkin. Lähimmän viikon aikana säässä ei suurta muutosta ole näköpiirissä vaikka kaikkein kirpeimmät pakkaset hiukan hellittävät. Ei ole täysin mahdotonta, että välillä voidaan käväistä rannikkoseuduilla nollan tienoilla, mutta etelässäkin pysytellään pääosin -5..-10 asteen tienoilla. Lapissa lämpötilat alkavat alun lauhan jakson jälkeen jälleen laskemaan reippaampiin pakkaslukemiin.

PS.

Torstaina kannattaa vilkuilla Ilmatieteen laitoksen sivuille. Siellä saattaa nähdä jotain uutta…