Sääbriefing

Iltapäivälehtien otsikointityyliä noudattaen joulukuun säätä joku voisi kutsua oudoksi. Mielenkiintoiseksi sitä ainakin voi kutsua, sillä varsin monenlaista sääilmiötä on näin vuoden loppuun osunut.

Hyvin lämmin joulukuu

Joulukuun keskilämpötilasta muodostui koko Suomessa harvinaisen korkea, paikoin jopa poikkeuksellisen korkea. Kaikkein suurin poikkeama tavanomaiseen on ollut maan pohjoisosassa, jossa on ollut jopa 8..9 astetta tavanomaista lämpimämpi joulukuu. Koko Suomen keskilämpötila oli noin 7 astetta tavanomaista korkeampi. Kun verrataan Suomen keskiarvoa menneiden vuosien joulukuihin, löytyy 1900-luvun alusta alkaen ainoastaan vuosien 1929 sekä 2006 joulukuut, jotka olivat suurin piirtein yhtä lämpimiä. Tänään tiedotettiinkin myös, että edellisen kerran Itämeressä on tähän aikaan vuodesta ollut yhtä vähän jäätä 1930 tammikuun alussa. Niinpä 1929 joulukuun lämmöt johtivat samanlaiseen tilanteeseen kuin tälläkin kertaa.

Termisen talven alkamista saatiin odottaa maan eteläosassa ja suuressa osassa maan keskiosaa ainakin joulukuun loppuun saakka. Niinpä termisen talven alku onkin noin 1-2 kuukautta tavanomaista myöhässä.

Tilastollinen ensilumi ei ehtinyt sataa Helsinkiin edes vuodenvaihteeseen mennessä. Parhaillaan tammikuun toisena päivänä lunta on tuprutellut pitkästä aikaa kunnolla myös Helsingin keskustaan. Näin ollen on todennäköistä, että huomisaamuna lunta on Helsingin Kaisaniemessä tarpeeksi, jotta se lasketaan mukaan ensilumen tilastoihin. Tämä on Helsingin Kaisaniemen myöhäisin tilastoidun ensilumen saapumisajankohta noin 100 vuoden mittaushistoriassa. Ainut hankaluus vanhoihin havaintoihin verrattaessa on se, että muinoin ihminen suoritti lumensyvyyshavaintojen teon kun nykyään sen tekee automaatti tietyllä virhemarginaalilla. Niinpä nämä menetelmät eivät ole täysin verrattavissa keskenään.

Paikoin ennätyksellisen sateinen joulukuu

Yksi mielenkiintoisimmista joulukuun “ilmiöistä” oli lähes tauoton sade etenkin maan eteläosassa. Suurin kuukausisade, Kemiönsaaren 190 mm, ylittää entisen “Suomen ennätyksen” useilla kymmeneillä millimetreillä. Tyypillisesti maan eteläosassa joulukuun sademäärä on tyypillisesti noin 60 mm luokkaa, joten paikoin sadetta tuli jopa kolminkertainen määrä tavanomaiseen sademäärään verrattuna. Jotain sademäärästä kertoo se, että esimerkiksi yhtenäkään vuosien 2009 ja 2010 kesäkuukausista ei satanut yhtä paljon kuin Kemiönsaaressa nyt joulukuussa. Kesäkuukaudet ovat meillä sademääriltään suurimpia rankkojen ukkossateiden vuoksi.

Pitkäikäisistä havaintoasemista joulukuun sade-ennätys rikottiin muun muassa Kaarinassa, Hangossa, Salossa, Helsinki-Vantaalla, Lohjalla, Jokioisilla ja Kouvolassa.

Harvinaisen myrskyisä joulukuu

Myrskypäiviä kertyi joulukuulle 11 kappaletta. Edellisen kerran yhtä monta myrskypäivää oli Suomen merialueilla vuonna 2003. Erityisesti tullaan muistamaan tapaninpäivän ja Hannun päivän myrskyt, joiden vuoksi sähköttä oli joidenkin arvioiden mukaan yhteensä yli 300 000 kotitaloutta. Tapaninpäivän myrskyä vastaava myteri oli edellisen kerran marraskuussa 2001 Janika-myrskyn muodossa. Kesän 2010 Astaa, Veeraa jne. ei lasketa, sillä ne olivat rajuilmoja, joissa ukkospuuskat aiheuttivat vahingot. Eli kyseessä oli aivan eri ilmiö.

Tapaninpäivän myrskyssä mitattiin puuskassa jopa 31,5 m/s Espoon Sepänkylässä. Yhtä kovia puuskahavaintoja ei maan etelä- ja keskiosan maa-asemilla ole talvimyrskyissä havaittu noin 10 vuoden puuskamittaushistorian aikana. Kesän 2010 rajuilmoissa mitattiin kuitenkin vielä hieman kovempia lukemia.

Harmittavasti myrsky katkoi myös joidenkin havaintoasemien sähköt ja niinpä joiltakin Lounais-Suomen asemilta jäivät puuskat mittaamatta kovimman myterin aikaan. Koostin 10 minuutin välein tehdyistä puuskahavainnoista animaation sekä tapaninpäivän, että Hannun päivän myrskyistä:

Havainnot: Ilmatieteen laitos

Vuosi 2011 yksi mittaushistorian lämpimimmistä

Helmikuun 2011 jälkeen ei moni olisi uskonut, että vuoden keskilämpötila yltää mihinkään erikoisiin lukemiin. Toisin kävi. Maaliskuusta joulukuulle jokaisen kuukauden keskilämpötila oli Suomessa tavanomaista korkeampi. Vuosi oli erityisen lämmin Lapissa, jossa keskilämpötila oli 2…3 astetta tavanomaista korkeampi.

Edellisen kerran yhtä korkea koko maan vuosikeskilämpötila oli vuonna 1989 ja ainut lämpimämpi vuosi Suomen säämittaushistoriassa oli vuosi 1938.

Jouluterveiset maaseudulta. Tällä kertaa tiedossa vain lyhyt päivitys koskien tapaninpäivänä saapuvaa myrskyä.

Erittäin voimakas matalapaine on parhaillaan joulupäivän iltana porhaltamassa kohti Norjan rannikkoa. Tuuli puhaltaa illan aikana Norjanmerellä hirmumyrskyn voimalla. Myrskyn pahimmat tuulet osuvat Norjaan sekä Ruotsiin, mutta syksyn aiemmista myrskyistä poiketen matalapaine on vielä voimissaan Suomeenkin saapuessaan.

Tuuli alkaa nopeasti voimistua läntisillä merialueilla myöhäisillan aikana. Puolenyön jälkeen tuuli on jo myrskyisää merellä tuulen puhaltaessa lounaan kantilta. Tuulivahingot ovat jo mahdollisia yöllä maan länsiosassa.

Kaikkein tuulisin vaihe osuu aamusta iltapäivään kun matalapaineen keskus matkaa entisen Oulun läänin yli itään. Tällöin matalapaineen keskuksen eteläpuolella puhaltaa erittäin voimakkaasti lännen ja luoteen suunnalta. Selkämerellä esiintyy kovaa myrskyä (25-28 m/s). Maa-alueilla päivä valkenee lauhana ja tuulisena. Puuskat ovat sisämaan puolella maan länsiosassa yleisesti 20-25 m/s välillä, (länsi)rannikon tuntumassa 25-30 m/s. Iltaa kohti tuulet alkavat heiketä myös idässä.

Ennustetut puuskanopeudet eivät ole maan etelä- ja keskiosassa jokavuotisia. Erityisen huolestuttavaa onkin, että tällä kertaa hyvin voimakkaat puuskat esiintyvät aikaan, jolloin maa on vielä sula eikä routa sido puita maahan. Maaperä onkin varsin märkää, eli puunkaadot ovat erittäin todennäköisiä.

Tuulivahinkoja tulee esiintymään etenkin lännessä laajalti. Todennäköisesti sähköttä tulee olemaan kymmeniä tuhansia kotitalouksia ja paikoin syrjäseuduilla sähkökatkot voivat kestää pitkäänkin.

Kannattaa siis etukäteen ladata esimerkiksi kännykät, läppärit ja etsiä patterit radioon ja taskulamppuihin.

Tilannetta ei helpota se, että jo tiistaiksi on tulossa uusi matalapaine, jossa tuulet voimistuvat uudemman kerran maan etelä- ja keskiosassa. Tällöin tuuli voi kaataa edellisen myrskyn heikentämät puut ja myös vaikeuttaa sähköjen korjausta.

Eli tiedossa on siis näillä näkymin yksi voimakkaimmista ja eniten vahinkoa aiheuttavista talvimyrskyistä moneen vuoteen.

PS. Mainittakoon vielä, että ainakin Kouvolan Anjalassa sekä Kemiönsaaressa on saavutettu Suomen mittaushistorian suurin joulukuun sademäärä. Entinen joulukuun sade-ennätys 159 mm on rikottu jo ainakin kahdella millimetrillä. Asiasta lisää tulevissa päivityksissä.

“Myrskyjuna” viikonloppuna?

Vuoden 2011 myrskypäivien lukumäärässä ollaan nyt hieman jäljessä “tyypillistä” vuotta. Tähän saattaa olla tulossa muutos, sillä Pohjois-Atlantilla on muotoutumassa varsin voimakas läntinen/lounainen ilmavirtaus, joka on tuomassa Fennoskandian läheisyyteen voimakkaita malapaineita. Pitkästä aikaa säämalleissa onkin myrskybongaria kiehtovia näkymiä. Jo useamman päivän ajan muun muassa GFS malli on näyttänyt varsin voimakasta myrskymatalaa Norjanmerelle, josta kyseinen systeemi kulkisi Suomen yli itään samalla heiketen. Aikataulu Suomen ylitykselle on tällä hetkellä lauantai. Useat mallit saavat Norjanmerelle hirmumyrskytuulia.

Yllä on viimeisimmästä (23.11. 12 UTC) GFS ajosta olevat keskituuliennusteet. Norjanmerelle siis olisi GFS:n mukaan odotettavissa hirmumyrskylukemia ja Perämerellä myös kovaa myrskyä (yli 25 m/s). Kyseisen matalan jälkipuolella malli kuljettaa toisen ärhäkän matalapaineen eteläisempää reittiä viikonvaihteessa. Sen yhteydessä myös keskituuli puhaltaisi kovan myrskyn tasolla. Mikäli GFS mallin ennusteet toteutuisivat, olisi odotettavissa laajempia tuulivahinkoja maan keskivaiheilla ensimmäisen myrskyn toimesta ja etelässä jälkimmäisen vuoksi.

Mielenkiintoa tilanteeseen tuo Euroopan keskuksen malli, joka saa molemmat matalapaineet suunnilleen samoille reiteille ja samoihin aikoihin – tosin tuulet ECMWF pitää selvästi heikompina. Niinpä tässä nyt odotellaan, että kumpi malli luovuttaa ensin. Tyypillisesti h-hetkeä lähestyttäessä voimakkaita myrskymatalia ennustaneet mallit alkavat heikentää tuuliennusteitaan, joten hieman luulen, että ECMWF on lähempänä totuutta hieman heikompine tuulineen. Tosin senkin skenaariossa voisi paikallisia tuulivahinkoja ehkä syntyä.

Tarkempia tietoja myrsky(i)stä saa lähipäivinä myrskyvaroitus.com -sivustolla.

Talviennusteita

Kaikkien vihaamat ja rakastamat vuodenaikaisennusteet jaksavat näemmä puhuttaa edelleen. Niinpä yleisön pyynnöstä olisi alla olevaan listaan koottu tusinan verran ennusteita eri maista ja eri laitosten toimensa. Ja jälleen totuttuun tapaan muistutus siitä, että vuodenaikaisennusteet eivät ole totuuksia eikä niitä varsinaisesti ole edes suurelle yleisölle tarkoitettu. Ne ovat lähinnä tutkimusasteella ja ne toimivat parhaiten tropiikin läheisyydessä – ei niinkään Suomen vaihtelevassa säätyypissä. Eli suhtautukaa näihin ennusteisiin suurella varauksella, pienoisella huumorilla ja letkeällä meiningillä – säästähän tässä vaan on kyse

* Vain joulu- ja tammikuu

** 850 hPa lämpötila

? Ei signaalia

Eli tämän kokoelman perusteella on selvää, että suurin osa ennusteista ennakoi tavanomaista lauhempaa talvea Suomeen. Kiinassa ajettu ennuste tekee poikkeuksen ja kaksi tahoa ei anna merkkiä suuntaan eikä toiseen. Jos nyt itse on joku veikkaus heitettävä ilmoille, niin kyllä itsekin kallistun tavanomaista lauhemman talven puoleen. Ei olisi kuitenkaan ensimmäinen kerta kun vuodenaikaisennusteet ovat hakoteillä. Niinpä paras ratkaisu on vain odotella maaliskuun alkua, jolloin spekuloinnille voidaan laittaa piste (ainakin puoleksi vuodeksi).

Lööppimaniaa

Loppukevennyksenä hieman koottuja säälööppejä syksyn varrelta. Veikkaan, että kooste puhuu puolestaan.

Lomat on vietetty ja on aika palata sorvin ääreen. Voimakas matalapaine on tiistain aikana matkaamassa Suomen eteläpuolitse itään. Sen myötä nollakelin lumisadetta on odotettavissa maan eteläosassa ja lumisade on paikoin runsasta. Samaisesta matalapaineesta saadaan myös yksiä tämän talven rajuimpia puuskia Etelä-Ruotsiin ja Tanskaan.

Lunta ja tuulta ärhäkästä matalapaineesta

Annan tällä kertaa animaatioiden kertoa suurimman osan tarinasta. Alla on nyt illalla pyöräyttämäni WRF-mallin ennuste puuskien osalta.

Yllä olevasta puuska-animaatiosta nähdään, että kovimmat puuskat osunevat yön aikana Tanskaan ja Etelä-Ruotsiin. Myöhemmin voimakkaat tuulet leviävät Kaliningradin alueelle ja Liettuaan. Etelä-Ruotsiin ennustetut puuskat ovat yli 25 m/s. Ruotsin SMHI varoittaa jopa 28 m/s yltävistä puuskista. Näin voimakkaat puuskat riittävät talvisaikaankin kaatamaan laajalti puita ja muutenkin aiheuttamaan paikoin vahinkoa katoille. Sähkökatkoksia on siis odotettavissa.

Meille Suomeen ei moisia puuskia ole odotettavissa. Sen sijaan maan eteläosaan saadaan reippaita lumisateita. Sateet alkavat vuorokauden vaihduttua tiistaille ja runsaimmat sateet  saadaan aamuyöstä aamupäivään. Lumisade tulee laajalti nollakelin säestämänä, joten lumensyvyys ei tule kunnolla kasvamaan. Yleisesti lunta saadaan 5-15 cm, eniten kaakon suunnalla, jossa myös lämpötila on alemmissa lukemissa ja lumi aavistuksen kuohkeampaa. Lumisateen myötä ajokeli muuttunee yön aikana erittäin huonoksi. Sateet heikkenevät iltapäivän aikana lännessä ja illalla hiljalleen myös idässä vaikka lumisateet jatkuvat keskiviikon puolelle.

Eli varsin talvinen päivä on tulossa maan eteläosaan. Tosin iltapäivällä voi olla pienet mahdollisuudet, että aurinko pilkahtaa etelärannikolla kun kuivaa ilmaa kiertyy matalapaineen keskustaa kohti.

Sää kylmenee

Matalapaineen väistyessä se imaisee mukaansa kylmää ilmaa pohjoisesta ja tuo sitä Suomen ylle. Keskiviikkona puhaltaa maan etelä- ja keskiosassa puuskainen ja kylmä pohjoistuuli. Näillä näkymin torstaina Suomen päällä vallitsee korkean selänne ja tuulet heikkenevät. Tällöin lämpötilat lähtevät laskusuuntaan. Tässä vaiheessa talvea voi jo hieman huomata selkeällä säällä auringon vaikutuksen. Torstaina päivällä liikutaan koko maassa -10..-20 asteen välillä, mutta öisin lämpötila voi paikoin selkeillä ja heikkotuulisilla alueilla laskea lähelle -30 astetta.

Perjantain tienoilla matalapaine näyttää matkaavan Norjan ja Ruotsin yli Suomen eteläpuolitse kaakkoon. Siitä saattaa yltää joitain sateita lähinnä maan lounaisosiin.

Viikonlopun aikana korkeapaine näyttää voimistavan otettaan Suomen yllä. Samalla Siperiasta saattaa purkautua erittäin kylmää arktista ilmamassaa meille saakka. Ensi viikon alussa voipi olla potentiaalia, että paikoin mitataan tämän talven pakkasennätyksiä. Nooh, täytyy kahtella tuota tilannetta tarkemmin loppuviikosta. Alla on kuitenkin mausteeksi Lahteen GFS mallin parviennuste.

Verrattuna ilmamassan pitkän ajan keskiarvoon (punainen käyrä) on ilmamassa Lahdessa ensi viikolla jopa 10 astetta tavanomaista kylmempää. Helmikuusta voipi hyvinkin muodostua tavanomaista kylmempi jos tuo Siperiasta Suomeen ulottuva korkeapaine jää paikoilleen pidemmäksikin aikaa ja matalapaineet jäävät jylläämään Etelä- ja Keski-Eurooppaan. Tarkkaillaan tilannetta.

Kuluvan talven mittakaavassa voimakas matalapaine on parhaillaan matkalla Suomen yli itään. Paikoin runsaita lumisateita on saatu etenkin entisen Oulun läänin tienoilla. Sunnuntain vastaisena yönä ja aamuna tuuli puolestaan voimistuu maa-alueilla ja paikallisia tuulivahinkoja saattaa esiintyä.

Pitkästä aikaa reippaampaa tuulta

Yllä on globaalista GFS-mallista alkuarvot ottaneen WRF-NMM mallin 10 km resoluutiolla ajettu puuskaennuste (jopas oli lause). Paikoin maan etelä- ja keskiosassa puuskat voivat yltää noin 20 m/s luokkaan. Näissä lukemissa ei suurempia puustovahinkoja ole talvisin odotettavissa, mutta etenkin tykkylumiset puut voivat tuulen voimasta paikoin kaatuilla. Malliluotausten perusteella kaikkein kovimmat tuulilukemat jäävät rajakerroksen yläpuolelle, josta ne eivät pääse kunnolla sekoittumaan pintaan saakka. Tämän talven mittakaavassa on tiedossa yksi harvoista tilanteista, joissa voi esiintyä paikoin tuulivahinkoja. Matalapaineessa ei kuitenkaan ole edellisvuosien kunnon myräköihin verrattuna juuri mitään erikoista. Kovimmat puuskat ajoittuvat yöhön ja aamuun maan etelä- ja keskiosassa. Perämerellä oli illalla rikottu merellä myrskyraja.

WRF-mallin kuulumisia

Joulukuussa kirjoittelin WRF-mallin kokeiluista. Kyseessä on siis sääennustemalli, jota esimerkiksi Yhdysvaltain ilmatieteen laitos käyttää ennusteissaan.

Lahtisen Panun kanssa olemme tarjonneet globaalin GFS mallin ennustekenttiä jo pidemmän aikaa. Suurin “ongelma” on se, että mallia ajetaan alunperin noin 27 km resoluutiolla ja lopullisissa internetissä jaettavissa ennustekentissä horisontaalinen erotuskyky on heikohkoa, noin 50 km luokkaa. Tällöin kaikenlaiset pienen skaalan sääilmiöt saattavat jäädä mallilta ja loppukäyttäjiltä huomaamatta.

WRF-mallia olisi tarkoitus käyttää tämän aukon korjaamiseen. Kyseinen malli voi käyttää karkeamman resoluution GFS:ää pohjana, josta sitten voidaan tehdä vaikka kuinka kovalla resoluutiolla olevia ennusteita. Tätä varten päädyinkin pitkän pohdinnan jälkeen kyhäämään oman “supertietokoneen”, jolla tätä sääennustemallia voisi ajaa kotioloissa. Kaikenlaista testattavaa riittää, jotta mallista saataisiin mahdollisimman hyviä numeerisia ennusteita. Tällä hetkellä päämääränä on saada malli pyörimään (semi)rutiininomaisesti kesään mennessä, jotta siitä on apua kesäisten rajuilmojen ennustamisessa. Mitä hyötyä tästä nyt oikeasti on? Katsotaan eroja esimerkiksi sateen ennustamisen kannalta.

Ylempi animaatio antaa kuvan siitä tarkkuudesta, joka nykyään saadaan globaalin GFS-mallin sade-ennusteista (noin 50 km). Alemmassa animaatiossa on WRF-mallin tutkasimulaatio 4 km resoluutiolla. Tällöin saadaan yksittäiset ukkoskuurotkin kuvattua ja tästä on apua “konvektiivisen moodin” ennustamisessa (eli onko tiedossa yksittäisiä irrallisia ukkossoluja vaiko järjestäytynyt ukkoskuuronauha jne..). Horisontaalisen erotuskyvyn parantuessa myös laskenta-aika kasvaa merkittävästi. Yllä olevan 36 tunnin ja 4km erotuskyvyn omaavan WRF -ennusteen ajaminen kesti noin 9 tuntia. Laskenta-aluetta, ennusteen pituutta tai resoluutiota muuttamalla saadaan ennuste tehtyä tarpeeksi nopeasti niin, että siitä on vielä hyötyä. Koska globaalista GFS mallista tulee uusi ennuste aina kuuden tunnin välein, ei WRF-mallin ajaminen saa kestää ainakaan tätä kauempaa. Nyt kevään aikana täytyy testailla, että mikä on paras kombinaatio ennusteen tekemiselle (jotta sen ajamisen ei kestäisi liian kauan, mutta se antaisi mahdollisimman paljon tietoa).

Lisäksi testailen mahdollisuutta ajaa mallia esimerkiksi 10 kertaa nopeasti peräkkäin joka kerralla muuttaen mallin fysiikka-asetuksia. Tällöin saadaan hieman toisistaan poikkeavia ennusteita ja näiden perusteella voidaan päätellä esimerkiksi, että missäpäin kesäisessä ukkosherkässä ilmamassassa todennäköisimmin jyrisee.

Tällaisten härpäkkeiden viilaamiseen menee siis osa meikäläisen keväästä. Tehdään uusi tilannekatsaus viimeistään loppukeväästä kun systeemi toivottavasti toimii suunnitellusti.