Sääbriefing

Iltapäivälehtien otsikointityyliä noudattaen joulukuun säätä joku voisi kutsua oudoksi. Mielenkiintoiseksi sitä ainakin voi kutsua, sillä varsin monenlaista sääilmiötä on näin vuoden loppuun osunut.

Hyvin lämmin joulukuu

Joulukuun keskilämpötilasta muodostui koko Suomessa harvinaisen korkea, paikoin jopa poikkeuksellisen korkea. Kaikkein suurin poikkeama tavanomaiseen on ollut maan pohjoisosassa, jossa on ollut jopa 8..9 astetta tavanomaista lämpimämpi joulukuu. Koko Suomen keskilämpötila oli noin 7 astetta tavanomaista korkeampi. Kun verrataan Suomen keskiarvoa menneiden vuosien joulukuihin, löytyy 1900-luvun alusta alkaen ainoastaan vuosien 1929 sekä 2006 joulukuut, jotka olivat suurin piirtein yhtä lämpimiä. Tänään tiedotettiinkin myös, että edellisen kerran Itämeressä on tähän aikaan vuodesta ollut yhtä vähän jäätä 1930 tammikuun alussa. Niinpä 1929 joulukuun lämmöt johtivat samanlaiseen tilanteeseen kuin tälläkin kertaa.

Termisen talven alkamista saatiin odottaa maan eteläosassa ja suuressa osassa maan keskiosaa ainakin joulukuun loppuun saakka. Niinpä termisen talven alku onkin noin 1-2 kuukautta tavanomaista myöhässä.

Tilastollinen ensilumi ei ehtinyt sataa Helsinkiin edes vuodenvaihteeseen mennessä. Parhaillaan tammikuun toisena päivänä lunta on tuprutellut pitkästä aikaa kunnolla myös Helsingin keskustaan. Näin ollen on todennäköistä, että huomisaamuna lunta on Helsingin Kaisaniemessä tarpeeksi, jotta se lasketaan mukaan ensilumen tilastoihin. Tämä on Helsingin Kaisaniemen myöhäisin tilastoidun ensilumen saapumisajankohta noin 100 vuoden mittaushistoriassa. Ainut hankaluus vanhoihin havaintoihin verrattaessa on se, että muinoin ihminen suoritti lumensyvyyshavaintojen teon kun nykyään sen tekee automaatti tietyllä virhemarginaalilla. Niinpä nämä menetelmät eivät ole täysin verrattavissa keskenään.

Paikoin ennätyksellisen sateinen joulukuu

Yksi mielenkiintoisimmista joulukuun “ilmiöistä” oli lähes tauoton sade etenkin maan eteläosassa. Suurin kuukausisade, Kemiönsaaren 190 mm, ylittää entisen “Suomen ennätyksen” useilla kymmeneillä millimetreillä. Tyypillisesti maan eteläosassa joulukuun sademäärä on tyypillisesti noin 60 mm luokkaa, joten paikoin sadetta tuli jopa kolminkertainen määrä tavanomaiseen sademäärään verrattuna. Jotain sademäärästä kertoo se, että esimerkiksi yhtenäkään vuosien 2009 ja 2010 kesäkuukausista ei satanut yhtä paljon kuin Kemiönsaaressa nyt joulukuussa. Kesäkuukaudet ovat meillä sademääriltään suurimpia rankkojen ukkossateiden vuoksi.

Pitkäikäisistä havaintoasemista joulukuun sade-ennätys rikottiin muun muassa Kaarinassa, Hangossa, Salossa, Helsinki-Vantaalla, Lohjalla, Jokioisilla ja Kouvolassa.

Harvinaisen myrskyisä joulukuu

Myrskypäiviä kertyi joulukuulle 11 kappaletta. Edellisen kerran yhtä monta myrskypäivää oli Suomen merialueilla vuonna 2003. Erityisesti tullaan muistamaan tapaninpäivän ja Hannun päivän myrskyt, joiden vuoksi sähköttä oli joidenkin arvioiden mukaan yhteensä yli 300 000 kotitaloutta. Tapaninpäivän myrskyä vastaava myteri oli edellisen kerran marraskuussa 2001 Janika-myrskyn muodossa. Kesän 2010 Astaa, Veeraa jne. ei lasketa, sillä ne olivat rajuilmoja, joissa ukkospuuskat aiheuttivat vahingot. Eli kyseessä oli aivan eri ilmiö.

Tapaninpäivän myrskyssä mitattiin puuskassa jopa 31,5 m/s Espoon Sepänkylässä. Yhtä kovia puuskahavaintoja ei maan etelä- ja keskiosan maa-asemilla ole talvimyrskyissä havaittu noin 10 vuoden puuskamittaushistorian aikana. Kesän 2010 rajuilmoissa mitattiin kuitenkin vielä hieman kovempia lukemia.

Harmittavasti myrsky katkoi myös joidenkin havaintoasemien sähköt ja niinpä joiltakin Lounais-Suomen asemilta jäivät puuskat mittaamatta kovimman myterin aikaan. Koostin 10 minuutin välein tehdyistä puuskahavainnoista animaation sekä tapaninpäivän, että Hannun päivän myrskyistä:

Vuosi 2011 yksi mittaushistorian lämpimimmistä

Helmikuun 2011 jälkeen ei moni olisi uskonut, että vuoden keskilämpötila yltää mihinkään erikoisiin lukemiin. Toisin kävi. Maaliskuusta joulukuulle jokaisen kuukauden keskilämpötila oli Suomessa tavanomaista korkeampi. Vuosi oli erityisen lämmin Lapissa, jossa keskilämpötila oli 2…3 astetta tavanomaista korkeampi.

Edellisen kerran yhtä korkea koko maan vuosikeskilämpötila oli vuonna 1989 ja ainut lämpimämpi vuosi Suomen säämittaushistoriassa oli vuosi 1938.

Kesä 2011 on lopuillaan. Vaikka terminen syksy ei tiettävästi ole vielä alkanut missään päin Suomea, on kalenterikuukausien perusteella kesä jo paketissa.

Harvinaisen lämmin kesä

Vuodesta 1900 alkaen kulunut kesä oli neljänneksi lämpimin eli ei aivan poikkeuksellinen. Koko Suomen keskilämpötila oli kaksi astetta 1971-2000 keskiarvoa lämpimämpi. Kesällä poikkeamat ovat selvästi pienempiä kuin talvisin, joten kaksikin astetta on suuri ero.

Kulunut kesä oli 0,8 astetta vuoden 2010 kesää lämpimämpi. Monen mielestä 2010 kesä tuntui läkähdyttävältä, mutta ero johtuu monestakin tekijästä. Kesällä 2010 Keski- ja Pohjois-Lappi eivät olleet erityisen lämpimiä vaan melko epävakaisen sään armoilla. Lisäksi viime vuonna kesäkuu oli viileä kuten myös elokuun loppu. Tänä vuonna lämmintä säätä riitti melko tasaisesti aina kesäkuun alusta alkaen ja tällä kertaa myös pohjoiseen.

Kesän keskilämpötilaennätyksiä

Muutamilla paikkakunnilla koettiin mittaushistorian lämpimimmät kesät. Näistä ehkä merkittävin oli Helsingin Kaisaniemen ennätys. Nyt Helsingin kesäennätys kirjataan lukemin +18,3 astetta. Toki on muistettava, että etenkään 1800-luvun havainnot eivät ole täysin verrattavissa nykyhavaintoihin. Kaupungistumisen vaikutusta voidaan arvioida ja yhden menetelmän perusteella 1800-luvulla saattoi esiintyä sellainen kesä, että jos se olisi koettu nyt, olisi lämpötilalukema ollut vielä korkeampi.

Pidemmistä aikasarjoista myös Vaalan ja Vihdin asemilla meni kesän keskilämpötilaennätykset rikki. Asemien mittaushistoria ulottuu noin 70 vuoden päähän.

Mitä kesällä tapahtuikaan?

Tässä on lyhyt lista joistakin säätapahtumista, mitkä sävyttivät tätä kulunutta kesää.

• Kesäkuun alussa poikkeuksellinen hellejakso (viikon ajan +30 asteen helteitä, myös Lapissa hyvin lämmintä)
• Lapissa 4.6. erittäin voimakkaita puuskia (30+ m/s)
• Juhannusta edeltänyt myrsky
• Rankkasateet (mm. Turku, Helsinki)
• Elokuun viimeisen viikonlopun helteet (elokuun ylin lämpötila, erikoista kyllä, mitattiin vasta aivan kuun lopulla)

Kesän sääknoppeja

• Kesän ylin lämpötila: Ylitornion Meltosjärvellä +32,8 astetta (10. kesäkuuta). Viimeksi yhtä korkea kesäkuun lämpötila mitattiin vuonna 1974
• Suurin vuorokausisade: Tornio 24. heinäkuuta 121 mm. Vastaa noin kaksinkertaista kuukauden sademäärää
• Suurin kuukauden sademäärä: Vaala (heinäkuu) 228 mm. Tyypillisesti heinäkuussa 76 mm
• Eniten hellepäiviä: Lahti 36 kpl. Tyypillisesti Lahdessa 17 kpl. Kouvolassa 2010 oli jopa 48 kpl
• Hellepäiviä Suomessa: 46 kpl. Tyypillisesti 38 kpl. Vuonna 2010 yhteensä 57 kpl
• Ylin vuorokauden keskilämpötila: Kouvola +26,4. Vuonna 2010 Kuopiossa +28,9 astetta
• Eniten +30 asteen päiviä: Kouvola & Kruunupyy 7 kpl. Vuonna 2010 Puumalassa 15 kpl
• Korkein yön alin: Kuopio +22,4. Vuonna 2010 Helsinki Kumpula +23,4 astetta

Hurrikaanikausi lähellä maksimia

Pikakatsaus Atlantille, jossa hurrikaanikauden maksimi lähestyy tilastojen mukaan (noin 10. syyskuuta). Katia on parhaillaan ykkösluokan hurrikaani ja se on matkalla kohti länsiluodetta.

Hurrikaaneja synnyttävät Itä-Afrikasta Atlantille saapuvat trooppiset aallot liikkuvat länteen. Yksi suurimmista kysymyksistä hurrikaanien reittien suhteen liittyy Yhdysvaltain mantereelta Pohjois-Atlantille liikkuviin keskileveysasteiden matalapaineisiin. Ne yleensä poraavat subtrooppiseen korkeapaineeseen “aukkoja”, joista etelämpänä matkaavat hurrikaanit pääsevät nousemaan kohti pohjoista. Tällä kertaa yksi tällainen matalapaine ja sen kylmä rintama ovat jättäneet portin auki Katialle ja systeemi onkin matkaamassa nyt selvästi kohti luodetta. Tällä hetkellä ennusteen mukaan pohjoisempi matalapaine on kuitenkin matkaamassa sen verran nopeasti pois alueelta, että korkeapaine pääsee vahvistumaan tähän välimaastoon uudestaan, pakottaen Katian ensi viikon aikana palaamaan enemmän läntiselle reitilleen – kohti Yhdysvaltojen itärannikkoa.

Katian osalta se kaikkein suurin kysymys kuuluukin, saapuuko Yhdysvaltain mantereelta uusi voimakkaampi matalapaine ajoissa, jotta se voisi “imaista” Katian mukaansa ennen tämän rantautumista USA:n rannikolle. Tällä hetkellä luotettavimmat globaalit mallit pitävät Katian loppuun saakka merellä, mutta sen reitti on muuttunut päivä päivältä lähemmäksi Yhdysvaltian rannikkoa. Tilannetta kannattaa siis seurata tiiviisti.

Trooppinen myrsky Lee on aivan hetki sitten voimistunut Meksikonlahdelle. Sen ennakoidaan pyörivän usean päivän ajan aivan Louisianan rannikon tuntumassa.
Suurin uhka tästä systeemistä ei näyttäisi olevan tuulet tai mereltä nouseva tulva vaan rankkasateiden aiheuttamat tulvat sisämaassa. Esimerkiksi Euroopan keskuksen malli näyttää paikoin Yhdysvaltain rannikolle kolmessa päivässä yli 300 mm sadetta. Kansallinen hurrikaanikeskus ennustaa paikoin jopa 500 millimetriä sunnuntaihin mennessä. Tämä vastaa tyypillistä suomalaista vuoden sademäärää.

Erittäin rankat sateet eivät ole mikään yllätys, sillä merivesi Meksikonlahdella on paikoin jopa +31 astetta – lähestulkoon ennätyslämmintä.

Tällä hetkellä ollaan siis menossa jo L-kirjaimessa eli nimettyjä trooppisia myrskyjä on ollut jo 12 kappaletta. Pitkän ajan keskiarvo on noin 11 eli nyt ollaan jo saatu keskivertokauden edestä trooppisia myrskyjä Atlantilla, vaikka kausi on vasta kohta puolivälissä.

Ajattelin näin vuoden päätteksi luoda katsauksen menneeseen säävuoteen vanhojen blogikirjoitusten avulla. Alkuvuoden jutut perustuvat ilmasto.vuodatus.net sivustolla julkaistuihin kirjoituksiin ja toukokuun lopulta lähtien ollaankin sitten tämän blogin parista poimittu asiaa. Tarkempia numeroarvoja ja tilastoja vuoden 2010 säästä voi lukea Ilmatieteen laitoksen tiedotteesta. Tässä päivityksessä on siis subjektiivisesti poimittuja juttuja menneistä kirjoituksista.

Tammikuu 2010

Vuosi alkoi Euroopassa ja Yhdysvalloissa kylmänä ja Kööpenhaminan ilmastokokouksen jälkimainingeissa ihmeteltiinkin kylmiä lukemia tiheään asutuilla alueilla.

Tammikuun 6. päivä: Talvi jyrää maailmalla

Viime aikoina on uutisoitu runsaista lumisateista ja kylmistä lämpötiloista niin Euroopassa, Yhdysvalloissa ja Aasiassa. Syypäänä on pohjoisnavan polaaripyörteen heikkous ja siirtyminen enempi kohti Eurooppaa. Tällöin napa-alueen kylmää ilmaa on päässyt valumaan alemmille leveysasteille.

Tammikuun 23. päivä: Kylmä sää jatkuu

Sää on edelleen kylmää kuten varmaan kaikki ovat huomanneet ja suurta muutosta ei ole näköpiirissä. Suursäätila on jatkossa hyvin meridionaalinen (pohjois-etelä-suuntainen) eikä tällöin lännestä puhaltavaa kostean lauhaa hönkäystä ole luvassa.

Pidemmälle kun katsotaan on viitteitä siitä, että helmikuu alkaisi ei-niin-kireissä-pakkasissa kuin nyt välillä on koettu, mutta helmikuun edetessä paukkupakkaset jälleen palaisivat. Talvi ei siis ole vielä lähelläkään loppumista, ehkä päinvastoin. Yleensähän helmikuu ja joskus maaliskuu ovat talven kylmimmät kuukaudet.

Helmikuu

Yhdysvalloissa ihmeteltiin itärannikon lumimyrskyjä, joista yhdessä Washingtonin lähialueille satoi jopa metri lunta (ei laskettu aivan samalla lailla kuin Suomessa).

Helmikuun 7. päivä: Lähes metri lunta USA:n eeppisestä lumimyrskystä

Arviolta 215 000 ihmistä oli ilman sähköä pahimmillaan (jotkut arviot jopa puoli miljoonaa).

Helmikuun 19. päivä: Hyytävän kylmää ja pyryä

Suomen itäpuolella Venäjällä on erittäin kylmää arktista ilmamassaa. Suomeen ei aivan yhtä kylmää ilmamassaa pääse, mutta meilläkin maan pohjois- ja itäosissa ilmamassa on arktista.

Pidän todennäköisenä, että nyt yöllä rikotaan -40 astetta jossain päin maata ja täten rikottaisiin tämän talven pakkasennätys. Tätä kirjoitettaessa pakkaslukemat ovat laskeneet jo lähelle -37 astetta esimerkiksi Kuusamossa.

Helmikuun 26. päivä: Erittäin paha talvimyrsky uhkaa Ranskaa, Portugalia ja Espanjaa

Yksi vuoden pahimmista myrskyistä maailman laajuisesti iskeytyi Ranskaan, Espanjaan ja Portugaliin helmikuun lopulla.

Potentiaalisesti tämän talven pahin myrsky Euroopassa on muhimassa Atlantilla Portugalista länteen.

Portugalin ilmatieteen laitos on antanut jo korkeimman säävaroituksen lauantaille. Ennusteissa varoitellaan 23+ m/s keskituulesta ja 42 m/s puuskista ainakin rannikoilla ja ylängöillä. Merellä aallonkorkeus kohoaa 7 metrin korkeuteen. Madeiran saarellekin odotetaan hetkittäin rankkoja sateita ja 36 m/s puuskia.

Espanjan ilmatieteen laitos varoittaa 33-44 m/s puuskista ja merellä keskituuli saattaa yltää 30 m/s luokkaan. Ranskan vastaava laitos varoittaa alustavasti yli 33 m/s puuskista sisämaassa ja kehoittaa ihmisiä välttämään ulkona liikkumista. Saksassakin on annettu ennakkovaroitus n. 30 m/s puuskista.

Lopulta Xynthia-myrskyssä mitattiin puuskissa Portugalissa 41 m/s, Ranskassa 47 m/s ja Espanjassa jopa 55 m/s. Arviolta 62 ihmistä menehtyi, suurin osa Ranskassa.

 

Maaliskuu

Kuukaudesta muotoutui vielä hyvin kylmä vaikka loppukuusta kevät alkoi painaa päälle vauhdilla.

Maaliskuun 15. päivä: Talvi ei luovuta ilman taistelua

Pitkän ajan tilastojen mukaan termisen kevään (keskilämpötila yli nollan) pitäisi alkaa Helsingissä viikon päästä. Tämä näyttää olevan toiveajattelua sillä talvi saattaa vielä vetää yhden ässän hihastaan loppukuussa.

Sää on Suomessa pääosin melko poutaista, paikoin tulee lumikuuroja etenkin maan etelä- ja länsiosissa. Päivisinkin ollaan pakkasella ja yöt ovat hyvin kylmiä: selkeillä aluella on laajalti pakkasta lähellä -20 tai jopa enemmän. Suomen yllä oleva ilmamassa onkin lähes arktista.

Torstaiksi lännestä on saapumassa sadealue. Sen reitti on vielä hieman auki. Välillä on näyttänyt, että se nostaisi suojasäätä maan eteläosiin, mutta tällä hetkellä näyttää todennäköisemmältä, että lämpötilat pysyvät pakkasella ja sade tulee lumena.

Uusimman vuodenaikaisennusteen perusteella ensi kesän signaalit ovat tuttuun tapaan heikkoja. Jos oletetaan, että ennuste toteutuisi täysin, tarkoittaisi se sitä, että Suomen etelä/kaakkoispuolella vallitsisi keskimääräistä matalampi paine ja Jäämerellä korkeampi paine. Eli suursäätilanne olisi hieman samanlainen kuin kuluneena talvena. Kesällä tämä ei tosin tarkoita välttämättä kylmää säätä. Tällaisessa tilanteessa meille voi kaakosta puskea hyvin kosteaa ja lämmintä ilmaa. Niinpä varsin helteisiä kesäpäiviä voi olla odotettavissa. Toisaalta mikäli tämä keskimääräistä matalemman paineen alue liikkuu koillisemmaksi tietäisi se välillä kylmiä purkauksia Jäämereltä Suomeen.

Niinpä maaliskuun ennusteen perusteella kesästä olisi hyvin karkeasti odotettavissa ääreviä tilanteita lämpötilojen suhteen (etenkin maan itäosiin). Välillä voi tulla hyvin kuumaa ilmaa kaakosta ja välillä kylmää koillisesta. Eli tasaisen harmaata kesää, jossa matalapaineita puskee jatkuvalla syötöllä lännestä ei tämä skenaario oikein näytä. Aikataulun puolesta asetelma voisi olla paikallaan jo alkukesästä, joten on mahdollista, että toukokuussa ja kesäkuussa voidaan jo välillä nauttia hellekelistä, mutta samalla voi olla riskiä lyhyille “takatalville”. Myrskybongareille tämä asetelma kuitenkin varmaan kelpaisi, kaakosta kun saadaan usein kaikkein mehevimmät ukkoset. Niinpä usean surkean ukkoskesän jälkeen voisi vihdoin olla luvassa parannusta salamamääriin.

Maaliskuun 26. päivä: Lumet sulaa vauhdilla etelässä, pohjoisessa päinvastoin

Etelässä terminen kevät tekee tuloaan. Lähipäivinä päivälämpötilat ovat selvästi plussan puolella ja myös yöt ovat lauhoja. Pohjoisessa sentään vietetään viikonloppu pakkaskelissä ja paikoin tulee runsaasti uutta lunta.

Etelä-Suomen virtaamat ovat tämän hetken ennusteiden mukaan lähdössä kasvuun mahdollisesti ensi viikon aikana, tulvahuippu on odotettavissa huhtikuun puolivälin tienoilla. “Etelärannikolle odotellaan suurimpia tulvia”, toteaa SYKEn johtava hydrologi Bertel Vehviläinen.

Huhtikuu

Kevät saapui ryminällä ja huhtikuusta tulikin tavanomaista lämpimämpi.

Huhtikuun 4. päivä: Kevät alkoi etuajassa

Vaikka tilanne näytti maaliskuun alussa monen mielestä epätoivoiselta, kevättä ei tarvinnut odottaa kovinkaan pitkään. Itse asiassa terminen kevät alkoi suuressa osassa maan etelä- ja keskiosia jopa tavanomaista aikaisemmin.

Kevään tulo tavanomaista lumisempaan maan eteläpuoliskoon on kasvattanut huolta kevättulvista. Salossa jääpadon myötä tulvinut Uskelanjoki on aiheuttanut jonkin verran ongelmia ja alkavan viikon aikana koetaan monissa etelän ja lännen joissa virtaamahuiput.

Pikku hiljaa ollaan menossa poutaisempaan ja mahdollisesti myös aurinkoisempaan suuntaan. Päivälämpötilat ovat myös hitaasti nousemassa +10 asteen tienoille ja ylikin johtuen lisääntyvästä auringonsäteilystä. Melko tasaisena jatkuva ilmamassan lämpötila ja selkeät yöt tuovat mukanaan vielä pakkasöitä. Eli sään puolesta kevät surffaa eteenpäin tasaista vauhtia.

Huhtikuun 19. päivä: Asiaa muun muassa huhtikuun alun lämpöisyydestä

Huhtikuun alkupuolisko oli paikoin idässä ja Pohjois-Suomen itäosissa poikkeuksellisen lämmin. Esimerkiksi Utsjoki Kevon asemalla lämpötilapoikkeama oli +5,8 astetta. Yhtä lämmintä huhtikuun alkua ei ole esiintynyt viimeisten 50 vuoden aikana ainakaan Rovaniemellä, Sodankylässä, Mikkelissä eikä Joensuussa. Kuun puolivälissä säätyyppi muuttui viileämpään suuntaan, lähelle tavanomaisia arvoja.

Toukokuu

Poikkeuksellinen helleaalto ihmetytti toukokuussa.

Toukokuun 23. päivä: Hellejakson saldoa

Toukokuun 13. päivä kaakosta saapui Suomeen helleilmamassaa ja helleraja rikottiinkin kaakon suunnalla. Vuorokautta myöhemmin lähestyttiin Länsi-Suomessa jo +30 asteen rajapyykkiä. Kruunupyyn lentoaseman +29,6 onkin vuodesta 1961 lähtien tilastoja tarkasteltaessa aikaisin +29 asteen ylitys ja täten poikkeuksellisen lämmin mittarilukema ajankohtaan nähden. Seuraavina kahtenakin päivänä päästiin yli +29 asteen. Hellejaksosta eniten saatiin “nauttia” Kouvolassa, jossa Utin havaintoasemalla mitattiin hellettä kahdeksana päivänä, joka on uusi toukokuun ennätys. Edellinen ennätys oli niin ikään Kouvolassa, jossa toukokuisia hellepäiviä oli seitsemän vuosina 1963 ja 1984.

Oulussa (lentoasema) hellepäiviä oli kuluneessa lämpöjaksossa ennätykselliset 7. Tyypillisesti toukokuussa Oulussa ei ole yhtäkään hellepäivää. Entinen toukokuun hellepäiväennätys Oulussa on vuodelta 1984, jolloin niitä oli kolme. Toukokuun 16. päivä Oulun lentoasemalla lämpötila kohosi jopa +28,4 asteeseen kun tyypillisesti samaan aikaan vuodesta päivän ylin lämpötila on noin +12 astetta. Kyseessä onkin Oulun tilastoidun historian (vuodesta 1959 lähtien) korkein toukokuun lämpötila.

Vuorokauden keskilämpötilat olivat paikoin poikkeuksellisia. 15.5. Porissa sekä 16.5. Raahessa ja Kruunupyyssä vuorokauden keskilämpötila kohosi yli +22 asteen. Vuodesta 1961 lähtien tarkasteltuna yhdelläkään asemalla ei tätä rajaa ole rikottu näin aikaisin (vuonna 1985 vasta 29. päivä toukokuuta).

Kaakosta tullut lämmin ja osin kostea ilmamassa mahdollisti ukkoset useampana päivänä. Tyypillisesti toukokuussa Suomessa paikannetaan noin 8300 maasalamaa. Tähän mennessä ollaan päästy reippaasti keskiarvon yläpuolelle noin 14 000 maasalamalla.

Lounais-Suomessa Perniössä paikalleen jämähtänyt ukkoskuuro toi lyhyessä ajassa hyvin runsaasti vettä ja aiheutti taajamatulvia. Sadeasemaa Perniössä ei ole, mutta tutkakuvien perusteella vettä saattoi sataa noin 50 mm lyhyessä ajassa.

Kesäkuu

Totutun ailahtelevainen kesäkuu toi mukanaan suurelta osin viileyttä, mutta lopulta kunnon lämpöä.

Kesäkuun 12. päivä: Vaarallisen voimakasta tuulta

Erityisesti etelärannikolla tuuli voi iltapäivällä olla vaarallisen voimakasta. Ennustetun rajakerroksen yläosissa tuulet puhaltavat iltapäivällä noin 20 m/s tai hieman yli ja tämä kuvastaa mahdollisten puuskien ylärajaa. Näin korkeissa lukemissa keskellä kesää on odotettavissa jo tuulivahinkoja sillä puut ovat täydessä lehdessä ja maaperä on osittain sateen pehmentämää. Niinpä kaatuneisiin puihin on syytä varautua erityisesti etelärannikolla etenkin jos aurinko pääsee paistamaan.

Kesäkuun 16. päivä: Myrskyn saldoa

Viime viikonlopun matalapaine sai aikaan voimakkaita tuulia, jotka katkoivat puita ja romahduttivat rakennustelineitä maan eteläosissa. Samankaltaiset tuulet ovat melko yleisiä talvimyrskyissä, mutta kesäkuukausina puuskat harvemmin yltävät lauantain lukemiin yhtä laajalla alueella. Alla on muutamia tuulilukemia lauantailta.

• Helsinki Kumpula: 24,4 m/s (puuska); 15,2 m/s (keskituuli)
• Espoo Sepänkylä: 22,5 m/s (puuska)
• Virolahti Koivuniemi: 22,2 m/s (puuska)
• Helsinki-Vantaan lentoasema: 21,2 m/s (puuska)
• Lappeenranta Hiekkapakka: 21 m/s (puuska)

Porvoon Emäsalossa keskituuli käväisi hetkellisesti myrskylukemissa. Lauantaina puuskaisuutta lisäsi pilvipeitteen repeily ja auringon aiheuttama terminen turbulenssi. Tämä mahdollisti ilman sekoittumisen rajakerroksessa paremmin, jolloin kovia tuulia ylemmistä kerroksista pääsi iskeytymään helpommin maanpintaan saakka. Yli 20 m/s puuskat riittävät näin kesäaikaan helposti aiheuttamaan tuulivahinkoja laajemmaltikin. Tämä näkyi myös sähköttömien kotitalouksien määrässä, joka kipusi yhdessä vaiheessa yli 10 000.

Kesäkuun 28. päivä: Lämmintä kesäsäätä

• Tiistaina ja keskiviikkona lämpötila kohoaa hellelukemiin maan etelä- ja keskiosissa. +28..+29 astetta saattaa mennä rikki.
• Viikonlopuksi Suomeen vahvistuu korkeapaine ja se tuo lounaasta erittäin lämmintä ilmaa. Ruotsissa mennee +30 astetta rikki. Suomessa on pieni mahdollisuus ns. trooppiselle yölle la-su välisenä yönä eli lämpötila ei laskisi alle +20 asteen. Tämä tosin vielä hyvin epävarmaa. Jos “paras” skenaario toteutuu, voi sunnuntaina mennä Suomessakin jopa +31 astetta rikki.

Heinäkuu

Kaikkien aikojen heinäkuuta ei hevillä unohdeta. Lämpöennätyksiä rikottiin ja kuukauden lopulla rajuilmat olivat otsikoissa laajalti.

Heinäkuun 3. päivä: Kuumaa kesäsäätä

Kuluvan kesän korkein lämpötila mitataan sunnuntaina. Suomen lounaispuolelta virtaa erittäin lämmintä ilmamassaa, joka mahdollistaa +30 asteen lukemat melko yleisesti maan etelä- ja keskiosissa. Hellekausi jatkuu myös ensi viikolla. Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskuksen viikkoennusteissa ensi viikko onkin hyvin lämmin ja sitä seuraavat viikot mahdollisesti tavanomaista lämpimämpiä ainakin etelässä.

Heinäkuun 11. päivä: Erittäin korkeita lämpötiloja tiedossa

Alkavalla viikolla maan etelä- ja keskiosissa lämpötilat kohoavat erittäin korkeisiin lukemiin ja ilma on paikoin tuskaisan kuumaa. Mitatut lämpötilat saattavat olla poikkeuksellisen korkeita. Etelä-Ruotsissa mitattiin eilen kesän korkein lämpötila 16 vuoteen: +34,5 astetta. Suomessakin on tänään sunnuntaina mitattu Salon suunnalla ainakin +32,2 astetta. Lähipäivinä tämä lukema todennäköisesti mitataan useammalla paikkakunnalla. On erittäin todennäköistä, että alkavalla viikolla jossain päin maan etelä- ja keskiosia mitattaisiin vähintään +32 lämpötiloja, todennäköisesti +33 astetta, mahdollisesti jopa +34 astetta.

Viime torstaina ukkosia esiintyi etenkin maan itäosissa ja Helsingissäkin saatiin lähes paikallaan majailleesta konvektiosolusta runsaasti vettä. Itse bongailin ukkosia porukalla Lahden ympäristössä ja Nastolan kohdalla eteemme osui pyörivä nousuvirtaus.

Heinäkuun 31. päivä: Suomen uusi lämpöennätys ja harvinaisen rajuja ukkospuuskia

Uusi Suomen lämpöennätys mitattiin torstaina iltapäivällä Joensuun lentoasemalla +37,2. Edellinen ennätys, Turun +35,9 astetta, parani yli asteella. Suomen lämpöennätys on Pohjoismaiden toiseksi korkein, ainoastaan Ruotsin +38,0 on edellä.

Lämpömittari pysytteli ennätyslukemissa puolen tunnin ajan noin puoli viiden aikoihin. Lämpötila laski alle hellerajan vasta yhden aikaan yöllä perjantaina. Vuorokauden keskilämpötila oli hyvin korkea Joensuussa, mutta korkeammalle päästiin Kuopion keskustassa. Savilahdessa vuorokauden keskilämpötila oli huikeat +28,9 astetta. Tämä on vuodesta 1961 lähtien tarkasteltuna Suomen ennätys.

Ennätyshelteet loppuivat hyvin voimakkaisiin ukkosiin. Karjalankannakselta saapui hieman ennen puoltayötä harvinaisen voimakas konvektiivinen järjestelmä. Se aiheutti laajaa tuhoa aina Etelä-Karjalasta Keski-Pohjanmaalle saakka. Korkein mitattu ukkospuuska oli 29 m/s Rantasalmi Rukkasluodolla, mutta useilla asemilla mitattiin yli 20 m/s. Esimerkiksi Varkauden lentoasemalla mitattiin puuskassa lähes 26 m/s. Ukkosessa epätavallista oli se, että rajut puuskat esiintyivät yöaikaan. Näin voimakkaat ja laaja-alaiset ukkospuuskat yöaikaan ovat Euroopassa erittäin harvinaisia, ehkä poikkeuksellisia. Tuhokuvien perusteella ukkospuuskat ovat voineet olla selvästi yli mitatun 29 m/s rajan.

Elokuu

Rajut ukkoset ja ennätyshelteet jatkuivat vielä elokuun alun, mutta loppukuusta mentiin tavallisempaan suuntaan.

Elokuun 14. päivä: Kesä, joka tullaan muistamaan

Suomen kesäsää on ollut kaikkea muuta kuin tylsä. Lämpöennätyksiä rikottiin niin heinäkuussa kuin elokuun alussakin. Lisäksi voimakkaat rajuilmat ovat antaneet kahvipöytiin runsaasti keskustelemisen aihetta.

Heinäkuussa rikottiin lukuisia lämpöennätyksiä. Näistä ehkä merkittävin oli Suomen mittaushistorian korkein lämpötila +37,2 astetta Joensuun lentokentällä (vanha ennätys Turun +35,9 astetta vuodelta 1914). Mittaushistorian korkein kuukauden keskilämpötila mitattiin Puumalassa +23,0 astetta (vanha ennätys Lappeenrannan +22,1 astetta vuodelta 1925). Meno jatkui hurjana elokuun puolellakin kun elokuun lämpöennätys meni rikki Puumalassa, Heinolassa ja Lahdessa 7.-8. elokuuta. Uusi ennätys kirjataan nyt lukemin +33,8 astetta.

Siinä missä kuukauden keskilämpötilat olivat hyvin korkeita, olivat yksittäisten vuorokausien keskilämpötilatkin paahtavan korkeita. Heinäkuun 29. päivä Kuopion keskustan asemalla vuorokauden keskilämpötila oli huikeat +28,9 astetta. Tämä on korkein Suomessa mitattu vuorokauden keskilämpötila kun tarkasteltellaan tilastoja viimeisten 50 vuoden ajalta.

Kuuma ilmamassa purkautui useaan otteeseen rajuihin ukkosiin. Erityisesti Asta, Veera sekä Sylvi-rajuilmat tullaan muistamaan vielä vuosia ja niissä riittää tutkijoilla tutkimista. Kokonaisuutena heinä-elokuun ukkoset ovat aiheuttaneet useamman kymmenen miljoonan euron edestä vahinkoja, yli 100 000 taloutta on ollut sähköttä, lähes 50 ihmistä loukkaantunut ja yksi menehtynyt. Kesän 2010 ukkoset tullaan muistamaan vielä pitkään kuten myös kesän ennätyshelteet.

Elokuun 25. päivä: Syksy saapuu

Elokuun alun ennätyslämpötilat ovat vaihtuneet kuun loppua kohden syksyisen viileisiin lukemiin koko maassa. Selvää lämpenemistä ei ole näköpiirissä, joten helteille voidaan suurella todennäköisyydellä heittää hyvästit tämän vuoden osalta.

Syyskuu

Sää otti nokoset syyskuussa, jolloin ei mitään kovin erikoista tapahtunutkaan.

Syyskuun 6. päivä: Intiaanikesän tuntua

Terminen syksy on alustavien tietojen mukaan alkanut Etelä-Suomea lukuun ottamatta.

Kuluvalla viikolla korkeapaine vallitsee Suomen yllä ja sää on pääosin poutaista ja osin aurinkoista. Lähipäivinä suuressa osassa maata päivälämpötilat kohoavat +15 ja +20 asteen välille ja aurinkoisilla alueilla saatetaan käväistä jopa +20 asteen yläpuolella.

Tyypillisesti tähän aikaan vuodesta päivän ylimmät lämpötilat ovat etelässä noin +15 astetta ja pohjoisessa hieman yli +10 astetta. Vuorokauden keskilämpötila on myös nousemassa yli +10 asteen aina Etelä- ja ehkä Keski-Lappia myöten. Niinpä lähipäivien säästä voidaan paikoin puhua intiaanikesänä.

Lokakuu

Ensimmäiset sankemmat lumisateet saatiin jo lokakuussa.

Lokakuun 3. päivä: Suursäätilan muutosta odotellessa

Syksy on edennyt jo melko pitkälle ja seuraavaksi odotellaankin ensimmäisiä lumisateita. Niitä saadaan kuitenkin vielä odottaa jonkin aikaa. Voimakas sulkukorkeapaine on pitänyt Suomen sään poutaisena pitkään ja sama meno jatkuu vielä alkavalla viikolla.

Lokakuun 13. päivä: Syysmyrsky tuo mukanaan lunta

Pieni, nopeasti syvenevä matalapaine on matkalla Norjan rannikolta Suomen yli kaakkoon. Odotettavissa on reippaasti lunta paikoin maan keskiosiin sekä myrskytuulia merialueille.

Lokakuun 20. päivä: Syksy edennyt lokakuussa ensilumen ja myrskyn muodossa

Syksy on tähän mennessä ollut suuressa osassa maata melko tavanomainen lämpötiloja tarkasteltaessa. Ainoastaan Lapissa ollaan vietetty syksyä selvästi tavanomaista lämpimämmässä säässä. Lokakuu on niin ikään ollut Lapissa hyvin lämmin, mutta toisaalta etelässä paikoin selvästi keskimääräistä viileämpi. Ensimmäinen lumipeite saatiin osiin Etelä-Suomeakin kuun puolivälin myrskyn yhteydessä. Tuolloin eniten lunta kertyi kuitenkin Etelä-Savossa, Enonkoskella jopa 18 cm. Voimakas matalapaine voimisti tuulia myrskylukemiin melkein kaikilla merialueilla. Korkein mitattu keskituuli oli Pohjois-Itämerellä Utössä 28,6 m/s.

Marraskuu

Kuun puolivälin jälkeen alkoi pitkä pakkasjakso.

Marraskuun 8. päivä: Lumipyry tuo hetkeksi talven makua eteläänkin

Runsaiten lunta näyttäisi satavan maan etelä- ja keskiosan sisämaahan. Lunta kertynee tiistai/keskiviikon aikana parhaimmillaan noin 15 cm, mutta veikkaisin, että suurimmaksi osaksi jäädään 5-10 cm luokkaan (aivan etelärannikolla vähemmänkin). Voimakas tuuli kinostuttaa lunta ja huonontaa näkyvyyttä selvästi. Lumisateen jälkipuolella lauhtuva sää niin ikään huonontaa ajokeliä maan eteläosassa. Paikoin keskiviikkona saadaankin tarpoa kunnon sohjossa.

Marraskuun 16. päivä: Kylmenevää myös etelässä

Terminen talvi on alkanut maan pohjoisosassa ja osin myös maan keskivaiheilla. Säätyyppi on hiljalleen muuttumassa niin, että terminen talvi saattaa alkaa piakkoin myös aivan etelässä.

Viikonvaihteessa suursäätila on sellainen, että Etelä-Euroopassa hyrrää laaja matalapaine. Grönlannista kohti Skandinaviaa ulottuu korkeapaineen alue ja Suomen koillispuolella on puolestaan matalapaineita.

 

Suomen pohjoispuolella on tyrkyllä hyvin kylmää ilmaa. Koillisessa olevien matalapaineiden odotetaan putoavan etelämmäksi kylmän ilmavirtauksen myötä, jolloin suursäätila muodostuisi lähes ideaaliksi voimakkaalle kylmän purkaukselle. Tällöin siis Suomen länsipuolella vallitsee vuodenaikaan nähden epätavallinen korkeapaineen alue kun puolestaan idässä on matalapaine. Niinpä pohjoisesta pääsisi virtaamaan kylmää polaari-ilmaa (ehkä jopa arktista ilmaa) suoraan Suomeen.

Kylmää ilmaa näyttäisi riittävän Suomeen ja etelässäkin pysytellään päivisin pakkasella. Nyt näyttäisi kuitenkin siltä, että terminen talvi pääsisi etelässäkin alkamaan. Monet varmaan kaipaavat etelässä lunta piristämään marraskuun maisemaa. Yleensä kylmän purkauksissa ilma on melko kuivaa eikä niin “sade-herkkää”. Jotta eteläänkin saataisiin reippaammin lunta, täytyisi matalapaineen pyöriä merialueiden yllä, jotta lämpimästä merestä saatava kosteus voisi tuoda kinoksia rannikollekin.

Joulukuu

Lööppikuninkaasta ei ole epäselvyyttä. Kylmä sää ja etenkin Helsingin lumimäärä nostatti super-mega-hyperotsikoita.

Joulukuun 1. päivä: Talvi tuli ryminällä Eurooppaan

Terminen talvi alkoi suuressa osassa maata hieman tavanomaista myöhemmin, mutta sitten kun se alkoi, se alkoikin ryminällä. Huolimatta lämpimästä alkukuusta, marraskuun keskilämpötila jäi koko maassa pitkän ajan keskiarvon alapuolelle.

Marraskuun lopulla oli kyllä aineksia pakkasennätysten rikkoutumiseen laajemmaltikin, sillä Suomessa oli välillä ennätyksellisen kylmää ilmamassaa ja jos vain tuuli olisi ollut tyynempi ja pilvisyys vähäisempää olisi pakkasennätykset paukkuneet monilla asemilla.

Suomi ei ole ainut paikka Euroopassa jossa hytistään tavanomaista kylmemmissä lukemissa. Uutisissa on mainittu kuinka lunta on satanut aina Espanjassa saakka ja kuinka rankat lumisateet ovat pahasti haitanneet eri liikenteen muotoja mm. Saksassa sekä Britanniassa.

Epätavallisen voimakas itäkoillinen tuuli on vaikuttanut Suomen säähän marraskuun lopulla. Samainen kylmä putki on jatkunut meiltä Brittein saarille saakka. Vuodenaikaan nähden hyvin kylmä ilmamassa on virrannut reippaan itätuulen saattelemana Pohjanmeren yli. Tällöin merestä mukaan tarttunut lämpö ja kosteus ovat saaneet aikaan sankkoja lumikuuroja, jotka ovat tuoneet runsaasti lunta etenkin Brittein saarten itärannikolle. Samaa ilmiötä on esiintynyt mm. Ruotsin sekä Viron rannikolla.

Joulukuun 13. päivä: Valkea joulu käytännössä varma

Joulu on valkea koko maassa ellei jotain ällistyttävän dramaattista tapahdu. Ennusteissa ei ole merkkejä sään lauhtumisesta, joten talvinen sää jatkuu ainakin joulun yli.

Joulukuun 21. päivä: ‘Lake-effect’ lumisateita

Sunnuntaina 19.12 satoi pääkaupunkiseudulla lunta käytännössä koko vuorokauden. Lumi oli melko hyvä esimerkki siitä, mitä ns. “lake-effect” lumisade voi saada aikaan.

Helsingin Kaisaniemessä lunta satoi vuorokaudessa sunnuntain aamukahdeksan havainnosta maanantain vastaavaan ajankohtaan mennessä 22 cm. Tämä arvo jää tilastoihin. Nykyään kuitenkin havaintoja saadaan 10 minuutin välein ja niinpä voidaan laskea, että vuorokaudessa lunta tuli sunnuntain vastaisesta yöstä alkaen noin 33-34 cm.

Jouluaaton vastainen yö on erittäin kylmä. Pakkasta on suuressa osassa maata noin -25 astetta, paikoin maan keskivaiheilla jopa -30..-35 astetta. Jouluaatto on hyvin kylmä etenkin maan keskiosassa. Pakkasta on päivälläkin yleisesti -20 astetta, paikoin ehkä jopa -30 astetta. Lauhinta on Pohjois-Lapissa (-10 astetta).

 

Hyvää uutta vuotta 2011!

 

Suomen ainoa hirmumyrsky?

Elokuun 28. päivä vuonna 1890 maan eteläosiin saapui voimakas myrskymatalapaine, joka jaksaa herättää kiinnostusta vielä tasan 120 vuotta myöhemminkin. Kyseistä myrskyä onkin pidetty yhtenä Suomen tunnetun historian voimakkaimpana ja keskituulen nopeuden on väitetty olleen Helsingissä jopa 50 m/s. Tämä vastaisi kolmannen kategorian hurrikaania. Myrskyn tiedetään aiheuttaneen merkittäviä vahinkoja maan eteläosissa, mutta matalapaineeseen liittyvät yksityiskohdat ja todelliset tuulen nopeudet ovat pitkään pysytelleet hämärän peitossa. Tutkin kyseistä myrskyä viime vuonna käyttämällä neljää eri menetelmää: vanhoja sanomalehtiä, uudelleen analysoituja pintapainekenttiä, Helsingin tuntihavaintoja sekä valokuvia myrskytuhoista.

Sanomalehdet

Vuoden 1890 sanomalehdissä kerrottiin, kuinka maan eteläosia oli riepotellut kaksikin myrskyä elokuun lopulla. Näistä ensimmäinen oli kaatanut paikoin puita ja oli irrottaa kattopeltejä maan lounaisosissa kuun 27. päivä. Toinen, voimakkaampi matalapaine oli saapunut seuraavana päivänä ja siihen liittyvät tuulet saivat aikaan laajalti tuhoa maan eteläosissa.

Torstaina 28.8.1890 päivä oli alkanut Helsingissä sateisena, mutta tuuli oli edellispäivän myrskyn jäljiltä tyyntynyt. Aamupäiväksi sade oli lakannut, mutta vain tilapäisesti. Noin kahdelta, puoli kolmelta iltapäivällä Helsingissä alkoi läntiselle taivaalle nousta tummia pilviä, joista tuli muutaman minuutin sadekuuro ja yksi salama havaittiin. Tämän jälkeen taivas kirkastui uudelleen ja aurinko näyttäytyi, vaikkakin vain hetkeksi. Neljältä iltapäivällä myrsky oli Helsingissä voimakkuudeltaan edellisen päivän myrskyn veroinen. Puoli viideltä iltapäivällä alkoi vähän sataa ja sateen yhteydessä esiintyi välillä rakeitakin. Tuuli jatkoi voimistumistaan. Kovin vaihe tuulien osalta alkoi Helsingissä noin kello 17.00–17.30. Myrsky sai aikaan vahinkoja muutaman tunnin ajan, mutta tuulet jatkuivat voimakkaina vielä pimeänkin tultua.

Sanomalehdissä kuvailtiin kuinka merellä ”köykäisinä kuin höyhen leijuivat suurimmatkin alukset laineitten harjoilla”. Aallokko oli kertomusten mukaan niin rajua, että näytti kuin meri olisi kiehunut. Ainakin kahden ihmisen kerrottiin hukkuneen, mutta todellisuudessa tämä määrä saattaa olla selvästi korkeampi.

Maa-alueilla myrsky sai aikaan mittavaa tuhoa. Helsingissä Hufvudstadsbladetin ja poliisin yhteisissä laskennoissa päädyttiin noin 950 kaatuneeseen puuhun Kaisaniemen puistossa. Aluetta kuvailtiinkin ”erämaaksi”, jossa ”melkein kaikki puut [olivat] sortuneet – suuremmatkin koivut ja pihlajat kerrassaan kaikki”. Kaivopuistossa sekä Korkeasaaressa puita oli kaatunut molemmissa vähintään 200 kappaletta. Kokonaisuudessaan maan eteläosien metsävahingot todennäköisesti laskettaisiin useissa kymmenissä tuhansissa kaatuneissa puissa.

Uusi Suometar-lehti kiteytti puolestaan rakennuksiin kohdistuneet vahingot kirjoittamalla: ”Mutta kuka ne jaksaa kaikki rikkoutuneet katot luetella!”. Niin rautapelti- kuin olki- ja riihikattojakin oli irronnut rakennuksista. Lisäksi Ullanlinnassa rakenteilla olevan Johanneksen kirkon rakennustelineet romahtivat tuulen voimasta alas. Myös Ludviginkadulla rakenteilla olevan kivitalon seinä sortui ja yksi ihminen menehtyi sen seurauksena.

Lennätinyhteydet katkesivat lähestulkoon kokonaan maan eteläosista eikä esimerkiksi säähavaintoja saatu ulkomailta lainkaan, Suomestakin vain muutamalta asemalta. Myrsky aiheutti vahinkoja koko etelärannikolla aina Turusta Viipuriin. Tuhot eivät kuitenkaan jääneet rannikon huoleksi vaan myös esimerkiksi Hämeenlinnasta sekä Kymenlaakson maakunnasta raportoitiin laajalti kaatuneista puista.

Paineanalyysi

Uudelleen analysoidut kahden metrin lämpötilat sekä pintapaineet ovat esitetty kuvassa 1. Niistä ilmenee kuinka iltapäivällä 27. elokuuta (kuva 1a) maan länsiosissa oli vuodenaikaan nähden syvä matalapaine, joka jatkoi matkaansa Pohjois-Ruotsiin illan aikana (kuva 1b). Samalla Saksasta alkoi Suomea lähestyä uusi matalapaineen aalto, joka oli seuraavana iltapäivänä (kuva 1d) jo Saaristomeren yllä. Sen kylmän rintaman jälkipuolella paineen saman arvon käyrät (isobaarit) olivat kaikkein tiheimmillään indikoiden voimakkaita tuulia. Coriolisvoimaan ja isobaarien tiheyteen perustuen alueelle kyettiin laskemaan niin sanottu geostrofinen tuuli, joka on lähellä pintaa teoreettinen tuuli ja yleensä todellista tuulta suurempi. Iltapäivän (28.8.1890) analyysin perusteella Pohjois-Itämerellä geostrofinen tuuli oli ylimmillään noin 51 m/s ja puolestaan illalla yhdeksältä maan kaakkoisosissa noin 43 m/s.

Geostrofisesta tuulesta on puolestaan voitu arvioida 10 metrin keskituulen nopeutta merialueilla (kuva 2). Empiiristä yhtälöä avuksi käyttäen on arvioitu, että Pohjois-Itämerellä keskituuli olisi ollut 30–35 m/s ottaen huomioon menetelmän epävarmuus. Näin ollen on siis mahdollista, että kyseessä on ollut Suomen toistaiseksi ainoa tunnettu hirmumyrsky (keskituuli vähintään 33 m/s). Maa-alueille keskituulen nopeuksien arviointi geostrofisesta tuulesta on selvästi hankalampaa johtuen muun muassa pinnan rosoisuudesta ja ilman stabiliteetista. Käyttämällä kuitenkin muissa tutkituissa voimakkaissa myrskyissä havaittua suhdetta todellisen tuulen ja geostrofisen tuulen välillä, on voitu karkeasti arvioida maa-alueilla vallinnutta keskituulen nopeutta. Se on vuoden 1890 tapauksessa ollut todennäköisimmin ylimmillään 17–23 m/s luokkaa.

Helsingissä tehdyt tuulihavainnot

Vuonna 1890 Helsingissä käytettiin tuulen mittaukseen Robinsonin kuppianemometriä, jossa neljä puolipallon muotoista kuppia oli kiinnitetty ristikkoon, joka pyöri akselinsa ympäri. Jokaista 80 kierrosta kohden rekisteröintilaite sai kontaktin ja viisari siirtyi yhden asteen eteenpäin. Tunnin välein asteluku otettiin ylös ja sen aikaisen yhtälön avulla voitiin arvioida tunnin ajalta keskituulen nopeutta. Ongelma oli, että nämä lukemat olivat selvästi yliarvioita. 1900-luvun alussa tarkistettujen tuulimittareiden avulla voitiin korjata vanhat havainnot vastaamaan todellisuutta paremmin. Suurien tuulennopeuksien kohdalla vanhat arvot olivat selvästi yli kaksi kertaa liian suuria korjattuihin arvoihin verrattuna (kuva 3).

Tämän lisäksi kävi ilmi, että väitettyä 50 m/s keskituulta ei todennäköisesti koskaan mitattu. Kaisaniemessä talon katolla ollut tuulimittari tempautui tuulen voimasta vajaa 30 metriä maahan kun myrskyn voimakkain vaihe oli Helsingissä alkamassa. Viimeisin mitattu tunnin keskituuli oli 45 m/s eli korjatun yhtälön mukaan noin 16 m/s (kuva 4). Juuri ennen mittalaitteen rikkoutumista saatiin vajaan neljän minuutin keskituuleksi noin 18 m/s samaisen korjatun yhtälön perusteella. Kaikki 28. päivä kello 17.04 jälkeen havaintokirjoissa ilmoitetut tuulilukemat ovatkin olleet havaintotekijän arvioita tuulen nopeudesta, sillä varsinaisia mittauksia ei voitu suorittaa mittalaitteen rikkoutumisen takia.

Puuskat

Analysoidun geostrofisen tuulen ja siitä johdetun maa-alueiden keskituulen avulla on voitu arvioida maa-alueilla esiintyneiden puuskien nopeuksia. Mauri-, Aarno- ja Alli-myrskyissä esiintyneiden puuskakertoimien avulla on päätelty, että kovimmat lyhytikäiset puuskat olisivat olleet todennäköisesti 26–40 m/s.

Yhdysvalloissa käytetään tornadojen luokittelussa niin sanottua EF-skaalaa, jossa tuhojälkien perusteella pyritään arvioimaan vahinkoja aiheuttaneiden puuskien tuulen nopeuksia. Tätä menetelmää on myös sovellettu vuoden 1890 myrskytapauksessa. Viisi valokuvaa löytyi myrskytuhoista, muun muassa kaatuneista puista Helsingin puistoissa. Näiden perusteella saatiin puuska-arvioksi karkeasti ottaen jopa  yli 40 m/s. On huomautettava, että kovimpien tuulten alkaessa oli Helsingissä havaittu rakeita, joka viittaisi mahdolliseen syvään konvektioon. On siis mahdollista, että paikallisiin konvektiosoluihin olisi liittynyt voimakkaita laskuvirtauksia, jotka puolestaan olisivat entisestään voineet lisätä myrskyn aiheuttamien tuhojen määrää ja vakavuutta.

Yhteenveto

Suomen historiassa ei ole montaa myrskyä, jos yhtään, joka tiettävästi vastaisi voimakkuudeltaan vuoden 1890 elokuun 28. päivän myrskyä. Vaikka Lapin tuntureilla ja  Utsjoki Kevon kanjonissa on maa-alueilla mitattu yli 21 m/s keskituulia, ei vastaavaan ole päästy etelämpänä mantereen puolella. Ylimmät lukemat etelämpänä maa-alueilla ovat 18–20 m/s luokkaa ja tällöinkin ne ovat mitattu korkealla ja avoimilla paikoilla olevilla asemilla. On lisäksi huomioitava, että 1890 myrskyn tapauksessa oli elokuun loppu, jolloin maa ei luonnollisesti ollut vielä roudassa ja puissa olivat vielä lehdet tallella. Tällöin tuuli on päässyt tarttumaan ja kaatamaan puita huomattavasti tehokkaammin kuin esimerkiksi helmikuisessa routatilanteessa. Tämä on yksi selitys, miksi metsätuhot olivat hyvin rajuja. Mikäli haetaan toista myrskyä, jossa tuhot ja tuulen nopeudet olivat samaa luokkaa kuin vuoden 1890 tapauksessa, on tammikuussa 2005 Tanskassa ja Etelä-Ruotsissa riehunut Gudrun-myrsky ehkä paras esimerkki. Tuolloin Tanskan rannikolla mitattiin keskituuleksi ylimmillään 34 m/s ja puuskissa 46 m/s. Ruotsin sisämaassa Smålandin maakunnassa mitattiin puuskissakin 30–33 m/s. Ruotsissa kaatui tuolloin ennätyksellisen paljon puita, arviolta 75 miljoonaa kuutiometriä. Kuvat tuhoista vastaavat yleisesti ottaen vuoden 1890 myrskyn havaintokertomuksia ja kuvia.

Elokuun 1890 myrskyä on tutkittu eri tavoin. On syytä painottaa, että 120 vuotta vanhan myrskyn tutkimiseen liittyy automaattisesti melko suurta epävarmuutta ja esitetyt tuulen nopeuden arvot ovat karkeita arvioita, jotka perustuvat pääosin objektiiviseen analyysiin ja osittain myös subjektiiviseen tulkintaan. Niiden avulla on kuitenkin päätelty, että kyseisenä elokuisena torstaina tuuli olisi ollut Itämerellä arviolta 30–35 m/s, mahdollisesti siis hirmumyrskyä vastaavissa lukemissa. Maa-alueilla keskituuli on ollut vähintään 16 m/s, melko todennäköisesti 17–23 m/s. Mikäli tuulenpuuskia mittaavia laitteita olisi tuolloin ollut, olisivat havaitut puuskahuiput olleet arviolta 27–40 m/s. On myös mahdollista, että konvektion aiheuttamien laskuvirtausten yhteydessä olisi paikallisesti esiintynyt jopa yli 40 m/s puuskia.

Suomen kesäsää on ollut kaikkea muuta kuin tylsä. Lämpöennätyksiä rikottiin niin heinäkuussa kuin elokuun alussakin. Lisäksi voimakkaat rajuilmat ovat antaneet kahvipöytiin runsaasti keskustelemisen aihetta.

Lämpöennätyksiä ja poikkeuksellisen kuumaa maan etelä- ja keskiosissa

Heinäkuussa rikottiin lukuisia lämpöennätyksiä. Näistä ehkä merkittävin oli Suomen mittaushistorian korkein lämpötila +37,2 astetta Joensuun lentokentällä (vanha ennätys Turun +35,9 astetta vuodelta 1914). Mittaushistorian korkein kuukauden keskilämpötila mitattiin Puumalassa +23,0 astetta (vanha ennätys Lappeenrannan +22,1 astetta vuodelta 1925). Meno jatkui hurjana elokuun puolellakin kun elokuun lämpöennätys meni rikki Puumalassa, Heinolassa ja Lahdessa 7.-8. elokuuta. Uusi ennätys kirjataan nyt lukemin +33,8 astetta.

Heinäkuun keskilämpötilojen osalta heinäkuun TOP 6 kuumimmat paikkakunnat havaintojen perusteella olivat seuraavat:

1. Puumala +23,0
2. Kouvola +22,8
3. Lappeenranta +22,7
4. Heinola +22,5
5. Vantaa (lentoasema) +22,4
6. Taipalsaari +22,4

Siinä missä kuukauden keskilämpötilat olivat hyvin korkeita, olivat yksittäisten vuorokausien keskilämpötilatkin paahtavan korkeita. Heinäkuun 29. päivä Kuopion keskustan asemalla vuorokauden keskilämpötila oli huikeat +28,9 astetta. Tämä on korkein Suomessa mitattu vuorokauden keskilämpötila kun tarkasteltellaan tilastoja viimeisten 50 vuoden ajalta.

Vuorokauden keskilämpötilat olivat siis huimia kuten myös päivälämpötilat. Öisinkin oli ajoittain hyvin lämmintä. “Trooppisia öitä” (lämpötila ei laske alle +20 asteen) oli lukuisia. Etelä-Savossa Rantasalmen järviasemalla yön alin lämpötila oli +24,0 astetta heinäkuun 14. päivä. Tämä ei aivan yllä ennätyslukemiin, mutta on harvinaisen korkea yölämpötila.

Kesällä koettu hellejakso on ollut poikkeuksellinen maan etelä- ja keskiosissa. Hellepäiviä on elokuun 13. päivä mukaan laskettuna kertynyt jo 45 kappaletta Lahdessa ja Utissa mikä on uusi ennätys. Hellepäivistä moni on ollut erityisen kuuma. Puumalassa on mitattu tänä kesänä 15 päivänä vähintään +30 astetta. Hyvinä seuraajina ovat Utti (14 kpl) ja Lappeenranta (13 kpl). Nämä eivät tosin riitä mihinkään jos lukemia verrataan kesään 1914. Silloin esimerkiksi Turussa mitattiin 16 päivänä vähintään +30 astetta pelkästään heinäkuun aikana.

Maan etelä- ja keskiosissa asuvat ovat kärsineet/nauttineet poikkeuksellisen lämpimästä keskikesästä. Kuitenkin Keski- ja Pohjois-Lapissa matalapaineiden myötä heinäkuun lämpötilat jäivät lähemmäksi tavanomaisia arvoja ja sademäärät olivat paikoin hyvinkin runsaita.

Mikä on syynä kesän 2010 helleaaltoon?

Ilmastonmuutos ei selitä tai kumoa yksittäistä erikoista sääilmiöitä tai poikkeuksellista vuodenaikaa. Kesä 2010 tosin toimii esimerkkinä siitä minkälaisia hellejaksoja on tulevina vuosikymmeninä odotettavissa entistä useammin. Mutta mikä sai aikaan tämän kesän poikkeukselliset helteet?

Suomessa perusvirtaus käy tyypillisesti lännen/lounaan kantilta. “Matalapainejunat” tuovat mukanaan vaihtelevaa säätä eikä lämpötilat pysyttele korkeissa tai alhaisissa lukemissa pitkään. Merellinen ilmasto onkin lämpötilojen osalta melko “tasapaksua”. Mantereisessa ilmastossa sen sijaan koetaan selvästi suurempia ääripäitä lämpötilojen suhteen. Talvella Venäjällä paukkuu usein kovakin pakkanen ja kesällä siellä hikoillaan kuumissa olosuhteissa. Suomen ennätyshelteet ovat ensinnäkin vaatineet sen, että itse Venäjälläkin on kesä ollut ennätyksellisen kuuma. Moskovassa on rikottu mittaushistorian korkein lämpötila kun kaupungin keskustassa mitattiin +39,0 astetta heinäkuun 29. päivä. Venäjällä on vallinnut pitkään ns. sulkukorkeapaine. Sulkukorkeapaineet voivat yleensä pysytellä paikoillaan muutaman viikon, mutta Venäjän tapauksessa tämä korkeapaine on ollut jumissa jo kesäkuun lopusta saakka. Jeff Masters viittaa blogissaan tutkimuksiin, joissa arvellaan pitkäkestoisten sulkukorkeapaineiden riippuvan meriveden lämpötilajakaumasta, joka muuttaa suihkuvirtausten reittiä sulkukorkeapaineita suosivaksi.

Alla on suihkuvirtauksen poikkeama pitkän ajan keskiarvoon verrattuna menneen heinäkuun osalta.

Sulkukorkeapaineen pohjoispuolella suihkuvirtaus on ollut selvästi tavanomaista voimakkaampi. Suihkuvirtaus syntyy lämpötilaerojen alueelle: yleensä pohjoispuolella on kylmempää ja eteläpuolella lämpimämpää ilmaa (pohjoisella pallonpuoliskolla). Matalapainetoiminta on myöskin kulkenut suihkuvirtausten reittiä kiertäen sulkukorkeapaineen pohjoispuolitse (tuoden mm. hyvin runsaita sateita Lappiin heinäkuun aikana). Tällainen suursäätila voi helposti muotoutua itseään ylläpitäväksi pidemmäksikin aikaa ja yleensä tarvitaankin jokin selvästi voimakkaampi säähäiriö, joka saisi muutettua suursäätilaa. Sulkukorkeapaineelle on tyypillistä sen laajuus sekä se, että korkeapaine vallitsee samalla alueella sekä ala- että ylätroposfäärissä. Niinpä sitä on entistä vaikeampi heikentää tai sysätä muualle.

Alla on alempaa troposfääristä (noin 1,5 km korkeudelta) tuulen suunnan ja nopeuden poikkeama keskiarvosta.

Pintaa lähemmissä kerroksissa puhalsi selvästi tavanomaista voimakkaampi kaakkoisvirtaus Suomeen heinäkuun aikana. Tämän myötä myös kuumaa, mantereista ilmamassaa pääsi virtaamaan Suomeen useammassa annoksessa. Sulkukorkeapaineen laajuuden, keston ja voimakkuuden vuoksi ilmamassa olikin useita asteita tavanomaista lämpimämpää kuten alla olevassa kuvassa nähdään.

Kokonaisuutena heinäkuussa ilmamassa oli Suomen kaakkoispuolella laajalti yli viisi astetta tavanomaista lämpimämpää. Kaakkoisten virtausten myötä näitä kuumia putkia ulottui Suomeen saakka. Tilanteen pitkäkestoisuus ja voimakkuus mahdollistikin siis Suomen (sekä Venäjän) ennätyshelteet. Myös muualla pohjoisella pallonpuoliskolla on kuluvana kesänä rikottu lämpöennätyksiä.

Miltä kuluva kesä näytti keväällä?

Poimin vanhasta blogistani tekstinpätkän, jossa maaliskuun puolessa välissä pohdiskelin tulevan kesän säätä. Tässä siitä otos:

Uusimman vuodenaikaisennusteen perusteella ensi kesän signaalit ovat tuttuun tapaan heikkoja. Jos oletetaan, että ennuste toteutuisi täysin, tarkoittaisi se sitä, että Suomen etelä/kaakkoispuolella vallitsisi keskimääräistä matalampi paine ja Jäämerellä korkeampi paine. Eli suursäätilanne olisi hieman samanlainen kuin kuluneena talvena. Kesällä tämä ei tosin tarkoita välttämättä kylmää säätä. Tällaisessa tilanteessa meille voi kaakosta puskea hyvin kosteaa ja lämmintä ilmaa. Niinpä varsin helteisiä kesäpäiviä voi olla odotettavissa. Toisaalta mikäli tämä keskimääräistä matalemman paineen alue liikkuu koillisemmaksi tietäisi se välillä kylmiä purkauksia Jäämereltä Suomeen.

Niinpä maaliskuun ennusteen perusteella kesästä olisi hyvin karkeasti odotettavissa ääreviä tilanteita lämpötilojen suhteen (etenkin maan itäosiin). Välillä voi tulla hyvin kuumaa ilmaa kaakosta ja välillä kylmää koillisesta. Eli tasaisen harmaata kesää, jossa matalapaineita puskee jatkuvalla syötöllä lännestä ei tämä skenaario oikein näytä. Aikataulun puolesta asetelma voisi olla paikallaan jo alkukesästä, joten on mahdollista, että toukokuussa ja kesäkuussa voidaan jo välillä nauttia hellekelistä, mutta samalla voi olla riskiä lyhyille “takatalville”. Myrskybongareille tämä asetelma kuitenkin varmaan kelpaisi, kaakosta kun saadaan usein kaikkein mehevimmät ukkoset. Niinpä usean surkean ukkoskesän jälkeen voisi vihdoin olla luvassa parannusta salamamääriin.

Eli maaliskuussa pitkät ennusteet antoivat jo viitteitä siitä mitä kesä toi tullessaan. Täytyypä kokeilla tehdä vastaava ennuste tulevaksi syksyksi jossain vaiheessa.

Useita voimakkaita rajuilmoja

Kuuma ilmamassa purkautui useaan otteeseen rajuihin ukkosiin. Erityisesti Asta, Veera sekä Sylvi-rajuilmat tullaan muistamaan vielä vuosia ja niissä riittää tutkijoilla tutkimista. Seuraavassa vielä lyhyet yhteenvedot näistä myräköistä.

ASTA (29.-30.7.)

Saman päivän iltana, kun uusi mittaushistorian korkein lämpötila mitattiin, saapui “Asta” kaakosta. Paikallisia ukkoskuuroja oli jo päivällä ollut liikkeellä lähinnä maan eteläosissa. Illan aikana kylmä rintama liikkui kohti pohjoista ja sen etureunaa pitkin matkasi Venäjältä mesoskaalan konvektiivinen järjestelmä. Tämä Astan päivän puolella tuhojaan aiheuttanut rajuilma esiintyi erittäin suosiollisessa ympäristössä voimakkaille syöksyvirtauksille. Konvektio oli hieman tulpattu ja niinpä ukkosia ei syntynyt Astan reitille. Tämä olisi voinut  riistää liialti konvektion käytettävissä olevaa energiaa Astan nokan edestä. Tuuliprofiilit olivat hyvin rajuja. Jyväskylän luotaus iltayhdeksältä näytti varsin voimakasta tuuliväännettä troposfäärin alimmassa osassa. Tuulen nopeus kasvoi pinnan tyynestä ilmasta noin 29 m/s vajaan neljän kilometrin korkeudella. Tämä tuulen nopeuden ja/tai suunnan voimakas muutos suosii voimakkaita ukkosia. Astan tuhot syntyivät sen oikean reunan ukkoskuuronauhaan, joka liikkui kohti länttä/luodetta yli 100 km/h nopeudella. Korkein Ilmatieteen laitoksen havaintoasemilla mitattu puuskanopeus oli Rantasalmella 29 m/s, mutta tuhojälkien perusteella puuskat ovat paikoin olleet selvästi tätä kovempiakin. Astasta tekee Suomen  (ja koko Euroopan ) ukkoshistoriassa erikoisen se, että sen aiheuttamat laajat tuhot esiintyivät yöaikaan. Alla on vielä tutka-animaatio Astan konvektiivisesta järjestelmästä. Animaatiot saa suuremmiksi niitä klikkaamalla.

——————————————————————————————————————————–

VEERA (4.8.)

Veeran päivänä ukkosia esiintyi laajalti ja useasta ukkosryppäästä aiheutui vahinkoja. Hyvin lämmintä ja kosteaa ilmaa oli jälleen levinnyt maan etelä- ja keskiosiin. Läntisillä merialueilla pohjoiseen liikkunut matalapaine voimistui lopulta myrskyksi asti ja siihen liittyvä tuuliprofiili suosi jälleen erittäin voimakkaita ukkosia lämpimässä sektorissa maa-alueilla. Suurin yksittäinen vahinkouutinen tuli Uuraisten kunnasta, jossa todennäköinen syöksyvirtaus kaatoi satoja puita leirintäalueella ja muutama ihminen loukkaantui. Paikoin maan kaakkoisosissa Astan jo runtelemat alueet saivat kokea toisen hävityksen illan aikana kun voimakkaita ukkosia liikkui itärajan tuntumassa. Salamointi kokonaisuutena oli varsin rajua Suomen mittakaavassa. Maasalamoita paikannettiin jopa 23 000 kappaletta ja halkaisijaltaan usean senttimetrin kokoisia rakeita havaittiin.

——————————————————————————————————————————–

SYLVI (8.8.)

Jo edellispäivänä rajuhko konvektiivinen järjestelmä matkasti maan lounaisosista kohti Kainuuta. Tämän myötä sähköt olivat jo valmiiksi poikki jälleen useasta tuhannesta kodista. Sylvin päivänä ukkosia riehui laajalla alueella. Pirkanmaalla satoi suuria rakeita, jotka vaurioittivat mm. autoja. Porissa meneillään olleeseen festivaaliin iskenyt syöksyvirtaus loukkaannutti noin 40 ihmistä ja myöhemmin yksi valitettavasti menehtyi saamiinsa vammoihin. Illaksi Baltiasta spurttasi vielä yksi näyttävä kaarikaikumainen ukkosjärjestelmä, johon liittyi voimakkaita ukkospuuskia. Korkein puuskalukema mitattiin Porin lentoasemalla +32,9 m/s. Lisäksi Porvoon ja Loviisan edustalla puuskalukemat ylsivät 32 m/s. Mantereella Helsingin Kumpulassa tarttui mittariin 26,4 m/s puuska.Salamointi oli jälleen voimakasta. Suomen maa-alueilla paikannettiin yhteensä noin 24 000 maasalamaa. Tämän myötä elokuun salamamäärä on kuun puoliväliin mennessä jo kaksinkertainen koko elokuun keskiarvoon verrattuna.

——————————————————————————————————————————–

Kokonaisuutena heinä-elokuun ukkoset ovat aiheuttaneet useamman kymmenen miljoonan euron edestä vahinkoja, yli 100 000 taloutta on ollut sähköttä, lähes 50 ihmistä loukkaantunut ja yksi menehtynyt. Kesän 2010 ukkoset tullaan muistamaan vielä pitkään kuten myös kesän ennätyshelteet. Tiedä sitten mitä syksy tuo tullessaan.